Käsittelin edellisessä kirjoituksessa ihmisten vääristyneitä käsityksiä rikollisuuden kehityksestä. Rikosten luullaan lisääntyneen, vaikka länsimaissa kyse on pikemminkin rikollisuuden pitkäaikaisesta vähenemisestä, ”crime dropista”.

Rikollisuuden kehitykseen liittyvää pessimismiä on todettu monissa maissa. Ongelma on yleinen, mutta ratkaisujakin on löydetty. Viime vuonna julkaistun tutkimusartikkelin mukaan oikealla tiedolla on mahdollista korjata vääristyneitä rikoskäsityksiä. Tutkijat Århusin ja Kööpenhaminan yliopistoista tekivät kenttäkokeen, jossa he testasivat, miten uskomukset murtovarkauksien yleisyydestä muuttuvat.

Tanskalais-islantilaisen taiteilijan Olafur Eliassonin teos ’Your rainbow panorama’ ARos-taidemuseon katolla on Århusin ehkä tunnetuin maamerkki.

Kenttäkokeen kaikkiin vaiheisiin osallistui vajaat 5 000 ihmistä. Ensivaiheessa osallistujat täyttivät kyselyn, joka koski sosiaalisiin ongelmiin, kuten rikollisuuden kehitykseen liittyviä asenteita. Tämän jälkeen kaikille lähetettiin lehtinen. Ensimmäinen ryhmä, 43 prosenttia kaikista osallistujista, sai nelisivuisen esitteen, joka sisälsi tietoa siitä, miten välttää murtovarkauksia sekä faktatietoa murroista ja niiden yleisyydestä. Toinen ryhmä (43 %), sai lehtisen murtovarkauksien välttämisestä ilman tilastotietoa, ja kolmas ryhmä (14 %) vastaanotti placebo-esitteen, jonka sisältö ei liittynyt murtovarkauksiin. Kokeen viimeisessä vaiheessa osallistujat kutsuttiin tekemään toinen kysely, jossa heiltä kysyttiin käsityksiä murtovarkauksien yleisyydestä ja kehityksestä.

Huomionarvoista koeasetelmassa on, että esitteet lähetti tanskalainen säätiö, eivätkä osallistujat tienneet niiden liittyvät kokeeseen. Lisäksi tutkijat eivät kontrolloineet sitä, lukivatko osallistujat saamansa esitteen vai eivät. Tulokset kertovat siis vastaanottamisen vaikutuksesta käsityksiin, ei lukemisen vaikutuksesta.

Tutkimuksella saatiin kaksi tulosta. Ensimmäinen tulos oli, että niiden kohdalla, jotka olivat vastaanottaneet tilastotietoa sisältävän lehtisen (ensimmäinen ryhmä), käsitykset olivat korjaantuneet aikaisempaa todenmukaisemmiksi. Väärinkäsitykset vähenivät 15 prosentilla tästä ryhmästä. Kun osallistujilta kysyttiin, olivatko he saaneet säätiöltä esitteen, alle puolet muisti vastaanottaneensa sen. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että esitteen lukemisen vaikutus on todellisuudessa tutkimuksessa todettua vaikutusta suurempi.

Toinen tulos oli, että oikean tiedon vaikutukset ovat pitkäkestoisia, mutta väliaikaisia. Vaikutukset oli mahdollista havaita vielä viikkoja lehtisen vastaanottamisen jälkeen, mutta lopulta havaintoharhat nostivat päätään. Artikkelin lopussa tutkijat toteavat, että jos ihmisten väärinkäsityksiä rikosten yleisyydestä tai mistä tahansa muusta aiheesta halutaan pysyvästi korjata, oikeaa tietoa pitää esimerkiksi mediassa olla jatkuvasti tarjolla.

Lähde:
Larsen, Martin Vinæs & Olsen, Asmus Leth (2020) Reducing Bias in Citizens’ Perception of Crime Rates: Evidence from a Field Experiment on Burglary Prevalence. The Journal of Politics 82(2) 747–752 https://www.journals.uchicago.edu/doi/full/10.1086/706595

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• ”Rakentavat ehdotukset” Ukrainan sodan uutisointiin tuntuvat todellisuuden hämärtämiseltä ja paljastivat naiiviuden suhteessa Venäjään - 05.04.2022
• Georgialaisille Ukrainan sota on kohtalon kysymys, sanoo maan yleisradion ulkopolitiikkaan erikoistunut toimittaja – ”Pelko siitä, että me olemme seuraavana, on yhä todellisempi” - 02.03.2022
• Pelkään, että järkevin ja hyödyllisin mediakritiikki jää antamatta - 01.02.2022
• Välittääkö media parhaan mahdollisen totuuden rikollisuudesta? - 03.01.2022
• Tanskalaisten lippusuhde - 01.12.2021
• Tiedämmekö me, mitä me teemme? - 24.09.2021