Asumme 33-vuotiaan Annan asunnossa alivuokralaisena. Annan oikea etunimi on Sui, mutta valmistuttuaan ensimmäisen kerran yliopistosta häntä on kutsuttu aktiivisesti sekä englannin- että kiinankielisellä nimellä. Anna päätti tuolloin itse, että hän on jatkossa myös Anna.

Ensimmäiset englanninkieliset nimensä hän keksi jo koululaisena. Shirley, Anika ja muut enemmän tai vähemmän käytössä olleet nimet saivat jäädä, kun oli alkamassa työelämä kansainvälisessä työympäristössä. Tuolloin kiinalaisten kuulemma pitäisi keksiä itselleen jokin englanniksi suuhun taipuva nimi. Ei sen tarvitse olla William tai Audrey, vaan ihan yhtä hyvin käy, jos pyydetään kutsuttavan Lucioksi tai Sabrinaksi – heidätkin olemme tavanneet.

Annan oman nimen valinnan taustalla oli kolme perustetta. Ensinnäkin nimen piti olla helposti käytettävä ja kansainvälinen. Sen piti kuulostaa myös tarpeeksi vakavastiotettavalta. Valinnan ratkaiseva peruste oli se, että sen piti liittyä jotenkin siihen viralliseen nimeen. Anna Sui on tunnettu kiinalaistaustainen muoti-ikoni, joten nuoren kansainvälistyvän naisen oli helppo lukita nimi ”Anna” myös omaan käyttöönsä.

Joulukuussa Anna on esitellyt meille uuden poikaystävänsä. Entisen tapasimme syksyllä kahdesti, ja hänet esiteltiin meille sukunimellä. ”Tämä on Herra Wang.” Wang on Kiinan yleisin sukunimi. Hän ei puhunut lainkaan englantia, mikä oli yllättävää, sillä käsittääkseni hän pelasi ammatikseen golfia ihan suhteellisen korkealla tasolla, sillä hänen Audinsa oli mallia A6 ja hän oli koko ajan pelimatkoilla ympäri Aasiaa.

Uusi poikaystävä esitteli itse itsensä kiinalaisella nimellään Ning Wen, joka kuulostaa käännettynä suomeksi sanoilta ”suutelen sinua”. Koska uusi poikaystävä haluaa tehdä vaikutuksen Annaan monella tapaa – asuntoomme on tullut mitä kummallisempia lahjoja kahden viikon aikana – hän on alkanut kohentaa alkeellista englantiaan. Yksi askel kansainvälisen naisen aviopuolisoksi on englanninkielisen nimen valinta. Anna pyysikin meiltä eilen apua nimen valintaan. Ehdotin, että jos tekisin bisnestä ulkomaalaisena kiinalaisen kanssa, niin englantilaisen nimen tulisi olla riittävän neutraali ja helposti lausuttava ympäri maailmaa. Jack, Peter, Mark, Harry, Bill. Nuo ovat helppoja mutta ehkä vähän tylsiä valintoja, jos kolmekymppisenä saa valita itselleen uuden nimen. Makustelin muutamia nimiä, mutta jokaisen kohdalla näen ennemmin kanadalaisen jääkiekkoilijan tai englantilaisen jalkapalloilijan kuin kiinalaisen, nuoren miehen.

Vietimme sunnuntaina 8. joulukuuta kiinalaissuomalaisia pikkujouluja. Meitä oli Risto, Niilo, Anna, Anne, Elina, Annan vaikeaniminen ystävätär poikansa kanssa sekä etualan tuttavapariskunta Bella ja Mark.

***

Edellisessä blogikirjoituksessa manailin koulunkäynnin paineita. Kirjoituksen jälkeen otin yhteyttä opintotoimistoon, josta tuli lohduttava mutta samalla ärsyttävä viesti. Arvosanoilla ei ole sittenkään mitään merkitystä kevätlukukaudelle pääsyä varten, ja matkustelua helpottava oleskelulupa irtoaa, kunhan hakee opintotoimistosta leiman ja allekirjoituksen ja aloittaa hakuprosessin. Oma hakuprosessini päättyi eilen torstaina, kun sain passini takaisin ja siihen oli liimattu heinäkuun loppuun asti voimassa oleva oleskelulupa. Samana päivänä palautin reilusti etuajassa viimeisen koulutyöni, 16-sivuisen analyysin Valion Kiinan-liiketoiminnasta, joten nyt minulla on edessä kahden kuukauden loma ennen uuden lukukauden alkua. Kelpaa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Näin minä koin Kiinan - 18.06.2019
• Nyt aavistan, miten monta erilaista Kiinaa jää näkemättä - 24.05.2019
• Sähköauton ostajan ei tarvitse osallistua kilpilottoon - 06.05.2019
• Käytän Kiinassa QR-koodeja useita kertoja päivässä - 02.04.2019
• Noin 20 shanghailaista paikkaa, joissa käytimme vieraitamme - 21.02.2019
• Toivottavasti keskiarvoni riittää ja saan jatkaa kevään opiskelijaviisumilla - 26.11.2018
• Google ottaa askeleita kohti Kiinaa - 31.10.2018
• Avausluennot hävisivät snookerille - 19.09.2018