Berliini on litteä kuin pannukakku ja siksi siitä voisi tulla maailmanluokan pyöräilykaupunki
Riina Malhotra
Berliini on autoilijan paratiisi. Tiiviissä 3,7 miljoonan asukkaan metropolissa liikenne sujuu yllättävän hyvin. Meillä ei ole täällä omaa autoa, mutta silloin tällöin hurvittelemme yhteiskäyttöisillä sähköautoilla, joita löytyy liki joka kadun kulmasta.
Kun matkaamme Berliinin läpi etelästä pohjoiseen, navigaattori ohjaa meidät Unter den Lindenin kuuluisan lehmusbulevardin läpi. Kas, täälläkin autoilijan elämä on tehty varsin mukavaksi. Berliinin ydinkeskustassa liikennevirta on kova, mutta kovia ruuhkia ei ole. Leveillä paraativäylillä saa ajaa kovaa. Ajokieltoja, kävelykatuja tai yksisuuntaisia katuja on vain harvakseltaan. Parkkipaikka löytyy helposti.
Autoilijan asiat ovat hyvällä mallilla, mutta kaltaiseni jalankulkija-berliiniläisen näkökulmasta autoja tuntuu olevan liikaa ja kaikkialla. Ilmanlaatumittari näyttää usein keltaista. Melua on vaikea päästä pakoon. Liikennevalot on optimoitu autoilijoiden tarpeita silmälläpitäen. Suojateitä ei juuri ole, ja kadun ylittäminen muistuttaa välillä tietokonepeliä. Lapsia onkin pitänyt opettaa uudenlaiseen liikennekulttuuriin.
Kun olen jutellut havainnoistani paikallisten kanssa, he ovat nostaneet kulmiaan. Eihän Berliini mikään autoilukaupunki ole, eihän täällä ole edes autoja! Totta sekin. Berliini on Saksan osavaltioista selvästi vähiten autoistunut.
Vaikka Saksan mittakaavassa autoja on vähän, tilastot kertovat, että autojen määrä on kasvanut täälläkin tasaisesti. Berliinissä on nyt 1,2 miljoonaa henkilöautoa, yli satatuhatta enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Ei ihme, että korvissa humisee.
Pinnanmuodoltaan Berliini muistuttaa pannukakkua. Täällä ei juuri ole mäkiä. Hankalia lumitalvia on vain harvoin. Vaikka olosuhteet olisivat pyöräilylle otolliset, autot ovat liikenteessä etusijalla. Pyörätiet ovat kapeita ja paikoin pelottavia. Berliini jää kaupunkien pyöräilyoloja vertailevassa Copenhagenize-indeksissä jopa Helsingin taakse. Jos olisin berliiniläispäättäjä, tekisin jotakin.
Berliini voisi olla pyöräilijän unelmakaupunki, jos näin haluttaisiin. Se vaatisi kuitenkin autoilijoiden etuihin puuttumista. Esimerkiksi Kööpenhamina oli vielä 1970-luvulla autojen ehdoilla toimiva kaupunki. Tarvittiin sarja poliittisia päätöksiä usealla vuosikymmenellä ennen kuin Kööpenhaminasta tuli ihailtu pyöräilyn mekka.
Ennen vaaleja vihreät lupailivat Saksan kaduille miljoonaa laatikkopyörää, mutta sekään ei vielä peliä ratkaisisi. Vaikka Berliinillä on boheemi maine ja metropolissa asuu paljon nuoria, vaikuttaa siltä, että täälläkään poliitikot eivät ole halunneet koskea Das Autoon. Autoilijoita kurittavat päätökset ovat vaikeita maassa, jossa auto on ollut pitkään talouden tukipilari ja monen perheen vaurauden lähde.
Unter den Linden ilman autojen pauhua saattaisi olla radikaalien kaupungissakin liian radikaali ehdotus.
Lähteet:
Das Statistische Bundesamt (Destatis) (2020). Pkw-Dichte in Deutschland in den vergangenen zehn Jahren um 12 % gestiegen https://www.destatis.de/DE/Presse/Pressemitteilungen/2020/09/PD20_N055_461.html
Copenhagenize Design Company (2019). The Most Bicycle-Friendly Cities of 2019. https://copenhagenizeindex.eu/
Yle Uutiset 13.9.2021. Miljoona laatikkopyörää ja nopeusrajoitukset moottoriteille – Saksan vihreät haluavat automaasta pyörämaan, ja kriitikot pilkkaavat Melukylä-utopiaa https://yle.fi/uutiset/3-12089995
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- 43 havaintoa Berliinistä - 27.10.2022
- Oodi Berliinin puille - 13.07.2022
- Hajahuomioita saksalaisesta mediasta - 13.06.2022
- Dönerkioskit, trendikuppilat ja hummustaivaat kukoistavat Berliinissä maailman kriiseistä huolimatta - 03.05.2022
- Kirjoja, tv-sarjoja ja elokuvia Berliini-nälkään - 21.03.2022
- Amerika liebt Berlin - 09.02.2022
- Tauti on kamala mutta vielä kamalampaa on meihin pesiytynyt pelko - 13.12.2021
- 80-luku soitti ja halusi lankapuhelimensa takaisin - Saksan digitalisaation jälkeenjääneisyys yllättää ja naurattaa - 15.10.2021