Tanska yllättää välillä suomalaisen, vaikka yhteiskuntien voisi monilla tavoin olettaa olevan samanlaisia.

Yksi itseni yllättäneistä asioista on ollut paikallisten kahvipöytäkeskusteluissa esittämä väite, että Tanskassa on eniten yritysten perustamia säätiöitä suhteessa väkilukuun.

Aarhusin yliopiston tutkijat saavat merkittävän osan rahoituksestaan yritysten säätiöiltä. Tämä on nostanut yhteiskunnalliseen keskusteluun kriittisen huomion siitä, mikä on säätiöiden rooli tieteen suunnan määrittelyssä.

Väitteen osoittaminen toteen kirjallisista lähteistä on osoittanut yllättävän hankalaksi tehtäväksi, mutta yhtä kaikki säätiöiden määrä on osoittanut vaikuttavaksi.

Säätiöiden kokonaismäärän on arvioitu olevan 14 000, ja ne sääntöjensä mukaan lahjoittavat rahaa erilaisiin hyväksi katsomiinsa tarkoituksiin yhteiskunnassa. Erikoiseksi yhtälön suomalaisesta näkökulmasta tekee se, että säätiöt omistavat merkittäviä osuuksia omista yrityksistään. On arvioitu, että yhtiön oma säätiö omistaa kolmea neljästä tanskalaisesta suuryrityksestä.

Säätiöiden merkitys näkyy myös Århusin yliopistolla, missä opiskelen muiden kansainvälisten journalistikollegoiden kanssa. Vierailimme ensimmäisinä päivinä yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa tapasimme biolääketieteen professorin Jacob Mikkelsenin.

Mikkelsen esitteli työtään eri virusten parissa ja tutkimusryhmäänsä, jossa useampi kuin kahdeksan kymmenestä on saanut rahoituksensa yksityisiltä säätiöiltä. Näiden joukossa oli paljon Suomessakin julkisuutta saanut lääkeyhtiö Novo Nordisk, jonka taustalla oleva säätiö on tällä hetkellä maailman suurin. Julkisuutta yhtiö on saanut mullistavaksi laihdutuslääkkeeksi kuvatun Wegovyan kehittämisestä, mikä on välillä nostanut koko Kööpenhaminan pörssin nousukiitoon.

Säätiöiden laaja rahoitus on nostanut pinnalle yhteiskunnallisen keskustelun siitä, kuinka paljon valtaa säätiöt käyttävät tutkimuksen ohjaamisessa yhteiskunnassa. Toisaalta ainakin lääketieteen rahoitus voi maassa lihavasti.

Mistä sitten tulee tanskalaisten yritysten halu laittaa rahaa yhteiseen hyvään? Säätiöiden historia ulottuu 1800-luvun loppupuolelle, jolloin muun muassa panimoyhtiö Carlsberg perusti oman säätiönsä.

Pitkä historia on luonut maahan kulttuurin, jossa yritykset painottavat rahan laittamista takaisin yhteiskuntaan. Samalla maan lainsäädäntö on mahdollistanut säätiöiden toimimisen yritysten omistajina.

Kulttuurin lisäksi taustalla ovat suorat veroedut. Yhtiöt saavat vähentää tekemänsä lahjoituksen verotuksessa, mikä on tehnyt säätiöiden perustamisesta houkuttelevaa yrityksille.

Tämä näkyy myös listauksessa suurimmista yrityksistä, jotka ainakin osittain omistaa yhtiön säätiö: maailman suurin varustamoyhtiö A.P. Moller – Maersk,  lääkeyhtiö Lundbeck, lääkeyhtiö LEO Pharma ja lelujätti Lego.

Tanska on mitä ilmeisemmin hyötynyt järjestelystä. Kun Suomi tuskailee yhtiöiden omistuksen karkaamisessa ulkomaille, tanskalaiset yhtiöt ovat pysyneet kotimaisten omistajien käsissä.

Säätiöiden omistamien yhtiöiden vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan on tutkittu toistuvasti. Joidenkin tutkimusten mukaan säätiöiden omistus vakauttaa yhtiöiden toimintaa, kun ne huolehtivat yritysten pärjäämisestä kilpailussa pitkällä aikavälillä.

Kööpenhaminalaisyliopisto Copenhagen Business Schoolissa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että 30 prosenttia säätiöiden omistamista yhtiöistä oli olemassa vielä 40 vuoden päästä. Toisenlaisissa yhtiöissä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Tutkimukset myös kertovat, että omistusrakenne vakauttaa taloutta ja työllisyyskehitystä paikallisissa yhteisöissä. Yhtiöt haluavat huolehtia kilpailukyvyn edellytyksistä maassa, jossa ne toimivat.

Yhteyttä tai ei, Tanskan taloudellinen tilanne on aivan toinen kuin Suomessa. Kuvaavaa on se, että yleisradioyhtiö DR uutisoi muutamia viikkoja sitten, että hallitus oli löytänyt sattumalta miljardeja ylimääräisiä kruunuja valtion budjetin tilkkeeksi.

Sitä samaa toivoisi varmasti myös pääministeri Petterin Orpon (kok.) hallitus Suomessa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Matkakertomus Nairobista: Kaikki mediatalot eivät lähde samalta viivalta Keniassa - 04.04.2024
• Matkakertomus Silicon Valleysta: Tekoäly muuttaa median toimintaa perinpohjaisesti, mutta kukaan ei tiedä vielä miten - 06.02.2024
• Taistelua tuulta vastaan ja muita arkipäivän havaintoja - 15.12.2023
• Miten muodostaa vakaa poliittinen järjestelmä vähemmistöhallitusten varaan? Tanska näyttää esimerkkiä - 17.11.2023