Olen asunut koko elämäni kotimaisissa merenrantakaupungeissa, mutta yllätyksekseni tämä ei ollut valmistanut minua Aarhusissa vallitsevaan tuuliseen ja sateiseen rannikkoilmastoon.

Jyllands Postenin entinen toimittaja Morten Vestergaard kertoi marras-joulukuun taitteessa Aarhusissa opiskeleville toimittajille, millaisia oppeja hän kerrytti tarinankerronnasta oman fellow-ohjelmansa aikana Aarhusissa.

Sade on ollut myös paikalliseen tasoon nähden poikkeuksellista, lehtitietojen mukaan lokakuu oli täällä sateisin jopa 25 vuoteen. Tuuli taas kuuluu kaupungin ominaisuuksiin. Italialainen luennoitsija kertoi minulle termistä, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa “taistelua tuulta vastaan”.

— Voit joutua taistelemaan tuulta vastaan, kun poljet pyörällä ylämäkeen keskustasta yliopistolle. Todennäköisesti olet nopeammin perillä kävellen, luennoitsija totesi lakonisesti.

Myös mäet ovat osoittautuneet kaupungille tunnusomaiseksi, vaikka Tanska ei ole tunnettu suurista korkeusvaihteluista. Kodistamme keskustaan kulkee yli kolmen kilometrin reitti, joka on tasaisen tappavaa mäkeä alusta loppuun saakka. Tämän vuoksi päivittäiset pyörämatkamme taittuvat aamuisin iloisesti alamäkeen ja iltapäivällä tuskallisesti ylämäkeen.

Ajattelin kirjoittaa tämänkertaisen blogitekstini arkipäivän ylä- ja alamäistä, ja aloitan kertomalla opiskelustani Aarhusin yliopistossa.

Useat tanskalaiset valmistautuvat joulunviettoon käymällä joulumarkkinoilla. Kylmään viimaan auttaa lämmin glögi.

Kaksi huippuyliopistoa Tanskassa

Väliotsikkoni voi olla hieman liioittelua, mutta se ei ole kaukana totuudesta. Tanska on saanut kaksi yliopistoa maailman sadan parhaan joukkoon Shanghain listalla.

Kööpenhaminan yliopisto on sijalla 32, ja Aarhusin yliopisto puolestaan sijalla 78. Tämä on tietysti omiaan aiheuttamaan pienen kateusreaktion suomalaisessa, joka on seurannut Helsingin yliopiston rimpuilua sadan parhaan yliopiston joukkoon vuodesta toiseen.

Politiikan toimittajana olen valinnut valtaosan kursseistani politiikan laitokselta. Opetus yliopistolla on ollut todella laadukasta, eikä se ole ihme. Kyseinen laitos sijoittui syksyllä 11. parhaaksi koko maailmassa jo aiemmin mainitulla Shanghain listalla.

Kurssini käsittelevät äärioikeiston kannatuksen nousua Euroopassa, Tanskan yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa sekä EU:ta taloudellisena toimijana maailmassa. Ne ovat vaatineet paljon työtä johtuen luennoitsijoiden tavasta vetää kursseja. Ennen jokaista luentoa saamme luettavaksemme noin sadan sivun verran tieteellisiä artikkeleita. Luennoilla artikkeleista käydään keskusteluja, minkä lisäksi opiskelijat valmistautuvat kukin vuorollaan pitämään esitelmiä valitsemistaan aiheista.

Työmäärä luennoilla on suuri, mutta samalla kurssit ovat olleet todella antoisia. Lukemisen ja keskustelujen myötä muodostuu vähitellen oma perusteltu näkemys teemoista kuten äärioikeiston nousun syistä Euroopassa.

Opintoni eivät kuitenkaan muodostu pelkästään luennoista ja kurssitöistä. Näiden lisäksi pohdimme journalismin käytänteitä ja tulevaisuutta yhdeksän tanskalaisen toimittajan kanssa alaan keskittyvässä instituutissa.

Jouluvalot ovat tulleet myös Aarhusin keskustaan. Valoissa tanskalaiset eivät jää suomalaisille kakkoseksi.

Instituutti yliopiston kyljessä

Opiskelen The Constructive Institutessa, joka sijaitsee yliopiston pittoreskilla kampusalueella. Instituutilla jokainen toimittaja työstää omaa projektiaan muiden opiskeluiden ohessa. Oma projektini koskee vaalikoneita, joiden parissa olen työskennellyt Ylellä.

Projektin lisäksi meillä on kolme kertaa viikossa tapaamisia, joissa kuunnellaan ulkopuolisten vieraiden esitelmiä ajankohtaisia aiheista ja keskustellaan vaihtuvista teemoista. Olemme muun muassa tavanneet tanskalaisen TV2:n Ruotsin kirjeenvaihtajan Jesper Zølckin, joka kertoi länsinaapurimme jengiväkivaltatilanteesta. Olemme myös käsitelleet Lähi-idän kriisiä pariinkin otteeseen paikallisten toimittajien ja tanskalaisen veteraanikirjeenvaihtaja Steffen Jensenin kanssa. Tämän lisäksi otimme yhteyttä Oxfordiin Reuters Instituteen, jonka tutkijoiden kanssa kävimme läpi tuoreimpia median luottamuslukuja.

Vierailut ovat olleet ehdottomasti parasta antia instituutilla. Valehtelisin kuitenkin jos väittäisin, etten ole tuntenut oloani välillä ulkopuoliseksi. Syynä on tietysti ollut se, että kaikki muut journalistit ovat tanskalaisia. Keskustelu kääntyy monesti virallisten opetustilanteiden ulkopuolella äidinkielelle, kuten myös Suomessa.

Ongelmana on se, että suomalaisena keskusteluihin on vaikeaa osallistua. Myös osa vierailevista puhujista on kielitaitoon vedoten pitänyt esityksensä tanskaksi.

Tilannetta kuitenkin helpottaa se, että journalistikollegat ja henkilökunta Instituutissa ovat ystävällisiä ja tulkkaavat tanskalaisen kulttuurin kiemuroita aina kysyttäessä. Mutu-tuntumani on, että tanskalaiset puhuvat auliimmin englantia kuin suomalaiset, eikä maine yhtenä parhaiten englantia puhuvista ei-englanninkielisistä maista ole perusteeton.

Godsbanenin kulttuurikeskukselta avautuvalla alueella sijaitsee Volume Village -tapahtumapaikka, jossa järjestetään konsertteja moneen makuun.

Asuminen Aarhusissa

Aarhusia voi kaupunkina verrata hyvällä syyllä Tampereeseen. Kaupungit ovat maissaan toiseksi suurimpia, niillä on vasemmistolainen historia ja yliopisto on merkittävä selittäjä niiden vetovoimassa.

Kaupunkina Aarhus on kaunis. Se on keskieurooppalaisen tuntuinen kaupunki, jonka keskusta on täynnä vanhoja rakennuksia. Samalla kaupungissa on rakennettu viime vuosina todella paljon, mikä on vaikuttanut asuntojen saatavuuteen. Vielä muutama vuosi sitten vuokrayksiön tai -kaksion löytäminen oli kaupungissa kiven alla. Nykyään asunnon löytäminen onnistuu suhteellisen vaivattomasti, kun tietää millaista kotia etsii.

Yksi itseni yllättänyt fakta liittyy kaupunkilaisten ikärakenteeseen. Aarhusilaisten keski-ikä on 35 vuotta, kun esimerkiksi Helsingissä vastaava lukema oli 41 vuotta vuonna 2022. Ikärakenne selittänee osaltaan sitä, miksi kaupungissa tuntuu olevan tapahtumia lähes jokaiselle viikonpäivälle. Varsinkin kulttuurikeskus Godsbanenilta avautuva alue on täynnä alakulttuureihin keskittyneitä tapahtumapaikkoja ja ravintoloita, joista tulee mieleen Berliini.

Enkä voisi tehdä tätä blogitekstiä ilman mainintaa jalkapallosta. Olen ollut iloisesti yllättänyt siitä, kuinka hyvä tunnelma tanskalaisilla jalkapallostadioneilla on. Paikallisen AGF:n peleissä käy keskimäärin 15 000-17 000 ihmistä, joista vierasjoukkueiden fanit muodostavat merkittävän osan. Kannattajien kynnystä lähteä vieraspeleihin helpottaa se, että välimatkat ovat täällä verrattain lyhyitä. Tanskan pinta-ala (Grönlanti pois lukien) on alle 13 prosenttia Suomesta, ja väkiluku lähes vastaa Suomen asukasmäärää. Tanskalaiseen tapaan katsomoihin tarjoillaan litran tuoppeja, joita voi ryydittää hot dogilla. Hot dogien väliin tulee paikallista rød pølseä eli punaista makkaraa.

Tällä hetkellä tilanne sarjataulukossa näyttää kohtuulliselta. AGF on sarjassa neljäntenä, ja kärjessä olevat suurseurat Brøndby ja FC København ovat kompastelleet viimeisissä peleissä.

Nyt ei auta kuin toivoa parasta — Kom Så De Hviiie!

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Matkakertomus Nairobista: Kaikki mediatalot eivät lähde samalta viivalta Keniassa - 04.04.2024
• Matkakertomus Silicon Valleysta: Tekoäly muuttaa median toimintaa perinpohjaisesti, mutta kukaan ei tiedä vielä miten - 06.02.2024
• Miten muodostaa vakaa poliittinen järjestelmä vähemmistöhallitusten varaan? Tanska näyttää esimerkkiä - 17.11.2023
• Tanska on tuhansien säätiöiden maa - 05.10.2023