Samaan aikaan, kun keskusta tuskailee kannatustilanteensa kanssa Suomessa, liberaalipuolue Venstre potee samankaltaista eksistentiaalista tuskaa Tanskassa.

Taustalla lymyilevässä Christiansborgissa tapahtui viime vuonna vallanvaihto. Sosiaalidemokraatit muodosti yllättäen hallituksen oikeistopuolueiden kanssa. Kuva: Kasper Rasmussen, Unsplash

Venstren tilannetta voi hyvällä syyllä verrata keskustan tilanteeseen Suomessa, sillä se on yksi neljästä perinteisestä suuresta puolueesta Tanskan politiikassa. Puolueiden historia Tanskassa ulottuu aina 1800-luvun lopulle, jolloin erilaiset intressiryhmät perustivat puolueita ajamaan etujaan.

Kaupunkien elinkeinoelämän edustajat järjestäytyivät konservatiivipuolueen taakse, työntekijät sosiaalidemokraattien puolelle ja maanviljelijät kannattivat liberaalipuolue Venstreä, josta myöhemmin irtaantui omaksi puolueeksi vasemmistolaisia painotuksia esille nostava Radikale Venstre.

Neljä puoluetta hallitsi Tanskan politiikkaa aina vuoteen 1973 asti, jolloin viisi uutta tekijää nousi parlamenttiin niin sanotuissa maanjäristysvaaleissa.

Uusien puolueiden joukossa oli muun muassa populistipuolue Fremskridtspartie, jonka pitkäaikainen puheenjohtaja Mogens Glistrup muistutti monella tapaa SMP:n puoluejohtaja Veikko Vennamoa.

Tänä syksynä valta-asemaan tottunut Venstre on ajautunut samanlaiseen kannatusalhoon kuin keskusta Suomessa, sillä tuoreimmassa mittauksessa puolue sai historiansa heikoimman kannatuslukeman, 8,5 prosenttia.

Vaikka Venstren tilanne on itsessään mielenkiintoinen, puolueen tilanne kertoo vielä suuremmasta murroksesta Tanskassa. Tällä hetkellä politiikan tarkkailijat ja tutkijat miettivät, kuinka pysyvästä muutoksesta on kyse.

Blokkipolitiikan loppu?

Tanskan politiikan murrokseen liittyy myös henkilökohtainen tragedia. Venstren puoluejohtaja Jakob Ellemann-Jensen ilmoitti lokakuun lopussa luopuvansa puheenjohtajuudesta sen jälkeen, kun hän oli palannut sairauslomaltaan.

Ellemann-Jensen oli sairauslomalla työuupumuksen takia, ja ainakin media-analyysien mukaan stressin kasautumiseen vaikutti osaltaan puolueen heikko tilanne.

Ellemann-Jensen vei Venstren hallitukseen noin vuosi sitten, vaikka puolue kärsi parlamenttivaaleissa noin kymmenen prosenttiyksikön tappion. Tilanteen teki vielä erikoisemmaksi se, mitä väistyvä puheenjohtaja kertoi useaan otteeseen vaalikamppailun aikana: puolue ei voi mennä samaan hallitukseen sosiaalidemokraattien kanssa.

Ellemann-Jensenin linjauksen takana oli blokkipolitiikka, jolla on pitkät perinteet Tanskan historiassa. Perinteisesti sosiaalidemokraatit ovat muodostaneet hallituksen itsestään vasemmalla olevien puolueiden kanssa. Oikeistopuolueet ovat puolestaan muodostaneet hallituksia keskenään, ja Venstre on perinteisesti kuulunut tähän ryhmittymään. Viimeksi Venstre on ollut samassa hallituksessa sosiaalidemokraattien kanssa 45 vuotta sitten.

Sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Fredriksen perusteli säännöstä poikkeavaa hallituspohjaa päätöksillä, joita on vaikea saada aikaiseksi vasemmistovetoisessa hallituksessa. Ellemann-Jensen puolestaan alleviivasi politiikkaa, joka on Tanskalle hyväksi.

Uusi hallitus on muun muassa kasvattamassa merkittävästi puolustusmenoja, poistamassa kansantalouden nimissä työntekijöiltä yhden vapaapäivän ja tekemässä veroremontin, jossa muun muassa keskiluokan verotus kiristyy ja ylimmän tuloluokan verotusta kevennetään.

Vallassa olevan hallituksen taival on ollut kivinen. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut, ja yleinen arvio tanskalaisten joukossa tuntuu olevan se, että tämän jälkeen palataan jälleen tuttuihin ja turvallisiin blokkeihin.

Fredriksenin hallituksessa on vielä yksi erikoisuus, joka tuntuu suomalaisesta kummalliselta. Se on vuosikymmeniin ensimmäinen enemmistöhallitus Tanskassa.

Tanskassa tapahtui vuosi sitten epätavallinen vahdinvaihto. Sosiaalidemokraatit muodosti hallituksen oikeistoblokkiin kuuluvien puolueiden kanssa. Kuva: Hannu Tikkala

Epädemokraattinen enemmistöhallitus

Enemmistöhallitus on aiheuttanut tanskalaisissa ihmetystä. Osa kansalaisista pitää enemmistöhallitusta jopa epädemokraattisena, sillä se ei joudu hakemaan hankkeisiinsa erikseen tukea oppositiosta.

Suomalaisessa enemmän ihmetystä aiheuttaa se, miten vähemmistöhallitukset ylipäätään pysyvät kasassa. Eri tutkimusten mukaan hallitukset ovat Tanskassa olleet verrattain vakaita, mutta niiden kyky tehdä varsinkin vaikeita päätöksiä on vaihdellut historiassa.

Aarhusin yliopiston valtio-opin professorit Christoffer Green-Pederssen ja Asbjørn Skjæveland avaavat Consensual Politics and Minority Governments -artikkelissaan syitä tanskalaisen politiikan vakaudelle.

Heidän analyysinsä mukaan vähemmistöhallitusten vakaus perustuu maassa blokkeihin, joilla on enemmistö parlamentissa. Pääsääntöisesti hallituspuolueet voivat tukeutua oman blokkinsa puolueisiin, vaikka niistä kaikki eivät olisikaan hallituksessa. Syynä on se, että oppositiossa olevat oman blokin puolueet eivät halua valtaan vastablokista muodostuvaa hallitusta.

Hallituspuolueiden valta kasvaa, jos vastablokin puolueet haluavat sopia yksittäisistä uudistuksista valtaapitävien kanssa. Tällöin hallituspuolueet saavat neuvotteluvaraa suhteessa oman blokin oppositiopuolueisiin. Mikäli hallitus saa tukea vain omasta viiteryhmästään, oppositiossa olevat puolueet voivat vaikuttaa enemmän päätöksiin.

Yksi vaihtoehto on myös se, että hallitus voi laittaa esityksiään hyllylle, jos se ei saa niiden taakseen enemmistöä. Tällöin se pysyy vallassa, mutta ei saa ajettua politiikkaansa läpi.

Tutkijat päätyvätkin siihen, että järjestelmän vakautta selittää nimenomaan puolueiden järkeily oman vaikutusvallan kasvattamisesta. Selitys on monella tapaa ymmärrettävä, kuten myös tanskalaisten viehtyminen vähemmistöhallituksiin.

Monet haluavat sitä, että puolueet neuvottelevat myös vaalien välillä tehtävistä päätöksistä. Tämän kaupankäynnin puuttumisen he näkevät epädemokraattisena tällä hallituskaudella.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Matkakertomus Nairobista: Kaikki mediatalot eivät lähde samalta viivalta Keniassa - 04.04.2024
• Matkakertomus Silicon Valleysta: Tekoäly muuttaa median toimintaa perinpohjaisesti, mutta kukaan ei tiedä vielä miten - 06.02.2024
• Taistelua tuulta vastaan ja muita arkipäivän havaintoja - 15.12.2023
• Tanska on tuhansien säätiöiden maa - 05.10.2023