Suomalaisen on monesti vaikea seurata tanskalaista maahanmuuttokeskustelua, ja syykin on selvä. Asetelmat paikallisessa keskustelussa eroavat monelta osalta Suomessa käytävästä keskustelusta, ja suurin ero liittyy tanskalaisiin sosialidemokraatteihin.

Sosialidemokraatit ovat jo vuosia pyrkineet patoamaan maahanmuuttoa vastustavien valumista populisti- ja äärioikeistopuolueiden kannattajiksi. Monien muidenkin perinteisten puolueiden äänensävy maahanmuutosta puhuttaessa kuulostaa suomalaisen korvaan kovalta.

Toisaalta myös populistipuolueet ovat itsekin auttaneet sosialidemokraatteja kannatuksesta kiinnipitämisessä. Oikealla olevat populistipuolueet ovat hajonneet useiksi eri ryhmiksi, jolloin ne jakavat kannatuspotin keskenään.

Monien tutkijoiden mukaan maahanmuutosta alkoi kehittyä vasemmisto-oikeisto-jakoon verrattava jakolinja aina 1990-luvulta lähtien, jolloin Tanska otti enenevissä määrin vastaan siirtolaisia muista maista. Myös Jyllands-Postenin vuonna 2005 julkaisemat Muhammed-pilapiirrokset kertovat pitkästä yhteiskunnallisesta keskustelusta aiheen ympärillä.

Väittely maahanmuutosta on jatkunut tällä hallituskaudella Tanskan parlamentissa. Se on aiheuttanut ristivetoa myös sosialidemokraattien sisällä.

Tuore esimerkki valottaa asetelmia

Yksi esimerkki maltillisten puolueiden kovista maahanmuuttopoliittisista kannanotoista saatiin muutamia viikkoja sitten. Sosialidemokraattien maahanmuuttoon erikoistunut kansanedustaja Fredrik Vad piti parlamentissa puheen, jota hän luonnehti poliittisen uransa tärkeimmäksi.

Puheessaan Vad sanoi, etteivät pelkästään heikosti integroituneet maahanmuuttajat ole ongelma Tanskalle. Hänen mukaansa on esimerkkejä siitä, että kouluttautuneet ja töissäkäyvät maahanmuuttajat pyrkivät horjuttamaan demokraattista yhteiskuntaa sisältäpäin.

Hänen mukaansa rinnakkaisyhteiskunnat eivät pelkästään sijaitse lähiöissä, vaan ne voivat olla läsnä työpaikan “kanttiineissa” tai “apteekeissa”, kun maahanmuuttajat tuovat sinne “kunnia- ja häpäisykulttuurin”. Ja tämä on asia, joka Vadin mukaan pitää maahanmuuttokeskustelussa tunnustaa jatkossa.

Yksittäisen kansanedustajan puheet jäävät monesti yksittäisen kansanedustajan puheiksi, mutta puheen painoarvoa kasvatti se, että puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Mette Frederiksen antoi tälle puheelle tuen. Frederiksenin mukaan Vadin puhe ei stigmatisoinut ketään, ja hänen mukaansa on hyvä huomata, ettei pelkästään koulutus ja työpaikka takaa integroitumista yhteiskuntaan. Samalla pitäisi myös omaksua yhteiskunnan arvot.

On vaikeaa kuvitella, että sisarpuolueen puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) antaisi tukensa vastaaville puheille Suomessa. Varsinkin kun SDP on hakenut kannatuksensa viime vuosina samasta äänestäjäkunnasta kuin vihreät ja vasemmistoliitto.

Puheita seurasi vastareaktio

Monesti poliitikoiden puheet menevät yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Tällä kertaa Vadin puhe oli monelle tanskalaiselle demarille liikaa.

Kahdeksantoista puolueen jäsentä, joista kymmenen oli kuntien valtuutettuja, kirjoitti puoluejohdolle kirjeen. Kirjeessä he uhkasivat erota puolueesta, mikäli Vadin puheet julistetaan puolueen viralliseksi linjaksi.

Kirjeen allekirjoittaneet ihmettelivät, miksi epäilyksenalaiseksi pitää asettaa maahanmuuttajat, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaan hyvin. Heidän mukaansa kaikki ansaitsevat kunnioitusta ja reilua kohtelua, oli heidän taustansa minkälainen hyvänsä, eikä tätä oikeutta pitäisi riistää vähemmistöiltä poliittisten irtopisteiden keräämiseksi.

Kirjeen allekirjoittaneet eivät saaneet ulostulollaan toivottua vaikutusta, sillä Frederiksen antoi Vadin puheelle hyväksyntänsä. Ballerupin kunnanvaltuutettu Musa Kekec ja muut allekirjoittajat eivät eronneet lopulta puolueesta. Kekecin mukaan oli kuitenkin tärkeää sanoa, etteivät kaikki puolueessa hyväksy tällaisia puheita.

Kirje tuo esille myös sen tutkimuksissa todetun asian, että maahanmuuttoteema jakaa sosialidemokraattien äänestäjiä Tanskassa. Monien tutkimusten mukaan teema on myös polarisoituneempi Tanskassa kuin muissa Pohjoismaissa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Matkakertomus Nairobista: Kaikki mediatalot eivät lähde samalta viivalta Keniassa - 04.04.2024
• Matkakertomus Silicon Valleysta: Tekoäly muuttaa median toimintaa perinpohjaisesti, mutta kukaan ei tiedä vielä miten - 06.02.2024
• Taistelua tuulta vastaan ja muita arkipäivän havaintoja - 15.12.2023
• Miten muodostaa vakaa poliittinen järjestelmä vähemmistöhallitusten varaan? Tanska näyttää esimerkkiä - 17.11.2023
• Tanska on tuhansien säätiöiden maa - 05.10.2023