Tyypillinen USC Annenbergin Specialized Journalism -maisteriohjelman thesis on journalistinen tuotos: kirjoitettu aikakauslehtijuttu, dokumenttifilmi, laaja radiojuttu/podcast tai verkkosivustona julkaistu multimediajuttupaketti. Minä halusin tehdä poikkeuksen, keskittyä designiin tehdä jotain muuta kuin uutisen tai feature-jutun. Onneksi se on Annenbergissa mahdollista. Kehittelin lopputyössäni uusia konsepteja ja designia uutissovelluksiin. Halusin soveltaa oppimaani tuotekehitysteoriaa käytäntöön ja tehdä projektin, joka nivoisi yhteen …

Sotilas nojaa leukaansa luotiliivinsä yläreunaan ja ripustaa kätensä roikkumaan liivin kainaloaukoista. Hän torkahtaa hetkeksi luotiliivinsä uumeniin kuin aseistettu kilpikonna. Muitakin oikeussalissa olijoita väsyttää. Yksi yli neljästäkymmenestä puolustusasianajajasta nukkuu pöytään nojaten, eräs toimittaja retkottaa suu auki tuolillaan pressipuolen penkeillä. Hereilläolijat virkistävät itseään aika ajoin taputtelemalla kölninvettä poskilleen ja kierrättävät sitä eteenpäin. On Turkin vanhimman sanomalehden Cumhuriyetin …

Tämän postauksen kansikuvassa näet sanapilven, jossa esiintyy tutkimushaastatteluissani useimmin esiintyneitä sanoja. Seuraavaksi muutama muu paljastus siitä, mitä haastatteluista opin. Tapasin kahdeksan visualistia tai visuaalisen toimituksen esimiestä BBC:ssä, NBC:llä, The Timesissa, Guardianissa, New York Timesissa, Washington Postissa, Quartzissa ja The Puddingissa. Mediatalojen skaala on laaja, mutta kaikilla haaste on sama. Olipa kyse maailman suurimmasta yleisradioyhtiöstä tai …

Vihdoin New Yorkissa! Istun vihdoin salissa, jota olen viime kuukausien aikana tuijottanut livestriimattuna Youtuben kautta. Käytävällä vilahtaa ohi ihminen, jonka olen nähnyt usein netissä. Opintoni Columbian yliopistossa, datajournalismin maisteriohjelmassa ovat juuri alkaneet, mutta henkisesti olen ollut täällä jo viime marraskuusta alkaen. Silloin alkoi pääsykoetykitys, ja miten kiinnostava prosessi olikaan. Ja taatusti erilainen kuin Suomessa. Siinä …

Yksi ensimmäisistä oppimistani saksan kielen sanoista on kuuleman mukaan ollut “Scheiße”. Se tarttui jostain sanavarastooni, kun perheeni asui vajaan vuoden ajan Marburgissa ollessani vuoden-kahden ikäinen. Herätti varsinkin saksalaisten keskuudessa huomiota, kun Suomeen palatessamme kiroilin illallisella legendaarisen Finnjetin kyydissä saksaksi. Osasin jo puhua jonkin verran suomea, syödäkin omin avuin, mutta kun ruokaa putosi syliini, huusin toistuvasti …