Tutkiva journalisti paljasti valerabbin

11.05.2016
In: Berlin
Avatar photo

Kira Gronow

Kira Gronow opiskeli lukuvuoden 2015 - 2016 Berliinin Freie Universitätissä.

Äitienpäivänä äiti saa toivoa, miten päivää vietetään. Minä toivoin pääseväni puolalaiselle keskitysleirille. Lähin löytyi Poznanin esikaupungista, kolmen tunnin ajomatkan päässä Berliinistä. Poznanissa kuulin myös kaupunkia hiljattain kuohuttaneesta uutisesta: paikallisessa juutalaisessa seurakunnassa työskenteli monta vuotta valerabbi. Mies ei ollutkaan israelilaissyntyinen teologi vaan katolinen puolalainen kokki. Tarina on täysin uskomaton.

Poznanin juutalainen yhteisö on ollut sodan jälkeen – ymmärrettävistä syistä – pieni ja vähävarainen. Kun kaupunkiin sitten saapui yllättäen herra, joka sanoi olevansa Haifasta kotoisin oleva rabbi, hänet otettiin avosylin vastaan. Kukaan ei epäillyt miestä, jolla oli pitkät ohimokiharat ja joka osasi juutalaiset tavat ja rukouksia hepreaksi. “Rabbi” veti nuorten kerhoja ja kiersi kouluissa puhumassa juutalaisuudesta. Hän oli hyvin pidetty henkilö seurakunnassa.

Mies jäi kiinni sen jälkeen, kun häntä oli haastateltu televisiossa (en saanut selville, mitä haastattelu koski). Eräs katsoja oli huomannut: eihän tuo ole mikään rabbi vaan meidän kylän Jacek! Hän soitti nimettömän puhelun tv-kanavan numeroon. Tv-toimittaja päätti soittaa rabbina esiintyneelle miehelle ja kysellä lisätietoja. Mies sanoi puhelimeen “käyvänsä vain kaupassa ja palaavansa asiaan kymmenen minuutin kuluttua”. Näin ei tapahtunut.

Seuraavaksi kuvaan astui tutkiva journalisti Krzysztof Kazmierczak, joka paljasti rabbin oikean henkilöllisyyden. Tämän jälkeen mies lähti Poznanin kaupungista, sulki Facebook-tilinsä ja katosi. Sen koommin hänestä ei ole kuultu.

Paljastuksen myötä selvisi sekin, että tummakiharainen rabbi on oikeasti vaaleatukkainen. “Hänen on täytynyt värjätä hiuksensa ja partansa”, kommentoi juutalaisyhteisön jäsen. Lehtijutuissa oli miehestä valokuvia. Nyt kun niitä katsoo, alkaa melkein naurattaa: mies on värjättyine hiuksineen ja leveälierisine hattuineen kuin Kummeli-sketsistä. Mutta kokki veti rabbin roolinsa taidolla, huijaus kesti siis useita vuosia.

Miten ihmeessä joku keksii ryhtyä valerabbiksi?! Sitä on Poznanin juutalaisessa seurakunnassa mietitty. Valerabbi ei koskaan veloittanut rahaa työstään, seurakuntalaiset korostivat lehtihaastatteluissa. Kovin raskaasta rikoksesta häntä ei siis voi syyttää. Ilmeisesti kokki oli vain kyllästynyt elämäänsä ja halusi itselleen enemmän arvostusta.

Myös Puolan päärabbilta pyydettiin asiasta kommenttia. Hän suhtautui huijaukseen yllättävän lempeästi. Hänestä se osoitti kiinnostusta juutalaiseen kulttuuriin. “Kukaan Puolassa ei taatusti olisi halunnut leikkiä rabbia 30 vuotta sitten, saati 70 vuotta sitten”, päärabbi Michael Schudrich totesi.

Mitä tulee Poznanin Fort VII -keskitysleiriin, se oli hurja kokemus. Muita äitejä ei näkynyt. Tämän olen huomannut aikaisemminkin: Saksassa keskitysleireistä kerrotaan enemmän tai vähemmän diskreetisti, mutta Puolassa ja muissa Itä-Euroopan maissa kauheudet räväytetään kuin korttipakka katsojan eteen. Poznanissa hakattiin ja kidutettiin vankeja, intellektuelleja tapettiin. Pahimpana kipupisteenä oli se, miten kaupungin mielisairaalan 300 potilasta kaasutettiin kuoliaaksi heti sodan alussa. Täällä tehtiin ensimmäiset Zyklon B -kokeilut.

Seisoin yksin pimeässä, huolella tilkityssä tiilikellarissa. Aloin pelätä, että joku läimäyttää painavan rautaoven takanani kiinni.

 

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment