Kun kerron opiskelevani datajournalismia, seuraava kysymys on yleensä, että mitä oikein on datajournalismi. Kysymys on hyvä.

Vastaan yleensä:

Datajournalismi on sitä, että otetaan iso tilasto, tutkitaan tilastoa, löydetään tilastosta jotain kiinnostavaa, ja sitten tehdään siitä juttu.

Heti tuon kirjoitettuani kuulen datajournalistien parkuvan, että kyllä datajournalismi on niin paljon muutakin. No, onhan se, mutta ylläoleva kuvaus riittää 95-prosenttisen mainiosti.

Kaupungin oikeustalo (yksi niistä) ala-Manhattanilla. Reporting-kurssillamme keskitymme New Yorkin oikeusjärjestelmään, joten hengailemme oikeustaloilla paljon. Ne ovat julkista tilaa, joten kunhan pääsee metallinpaljastimista läpi ja muistaa pitää kameransa taskussa, kaikki ovat tervetulleita. Oikeustaloilla näkeekin paljon myös turisteja palloilemassa.

Puretaan lause osiin.

“Otetaan iso tilasto”:

Datajournalisti voi käyttää valmiita, jo olemassa olevia tilastoja (esim. Tilastokeskuksen tilastot), tai sitten hän voi luoda datan itse esimerkiksi kiinnostavien nettisivujen sisällöstä tai läjästä pdf-dokumentteja. Koodaustaitoa saattaa tarvita jo tässä puuhassa, esimerkiksi silloin, jos tiedot eivät ole valmiina tiedostona vaan vaikkapa monen klikkauksen takana pitkin nettisivustoa. Silloin datajournalisti voi kirjoitella koodinpätkän, jonka avulla tietokone hakee ja tallentaa nettisivuilta toimittajan haluamat tiedot yhteen tiedostoon.

“Otetaan iso tilasto”: 

Tilastojen lisäksi datajournalisti voi käyttää datanaan kaikenlaista muutakin. Esimerkiksi tuhansien sivujen pdf-tiedostoja voi datajournalisti analysoida esimerkiksi koodaamiensa avainsanahakujen avulla ja tehdä sitä kautta kiinnostavia huomioita.

“tutkitaan tilastoa”,

Tilastoa voi tutkia vaikkapa Excelissä, mutta jos tiedosto on kovin iso, Excel ei jaksa pyörittää sitä. Niinpä datajournalismiopettajat halveksuvat Exceliä ja opettavat oppilaansa analysoimaan dataansa vaikkapa Python- tai R-ohjelmointikielen avulla.

“löydetään tilastosta jotain kiinnostavaa”,

Datajournalistin on väistämättä osattava ja ymmärrettävä (tilasto)matematiikkaa. Lukiomatematiikalla pärjää. Esimerkiksi: Mitä tehdä, jos tilastosta puuttuu joitakin numeroita? Voiko ne korvata nollalla? Mikä on järkevää: mitä lukuja kannattaa verrata toisiinsa, mitä ei?

“ja sitten tehdään siitä juttu.”

Datajournalistinen juttu voi olla lehtijuttu, nettijuttu, radiojuttu, tv-juttu tai vaikkapa kirja. Usein siinä on näyttäviä grafiikoita. Se voi olla interaktiivinen tai sitten ei. Se voi olla hulppea tai tosi simppeli. Viimeistään tässä vaiheessa tarvitaan usein koodaustaitoja.

Siirsin toimistoni keskelle Broadwayta.

Tässä on joitakin huippuja datajournalistisia tuotoksia:

Hauskaa visuaalista kikkailua, joka samalla kertoo tosi havainnollisesti eri yritysten arvosta.
Apple’s Value Hit $1 Trillion. Add Disney to Bank of America and … You’re Halfway There

Norjalaisen VG:n tutkiva juttu paljasti, kuinka fyysisiä pakkokeinoja käytettiin mielisairaaloissa enemmän silloin, kun paikalla oli vähemmän (tai kouluttamattompaa) henkilökuntaa. Jutunteko vei aikaa jo siksikin, että tietoja ei ollut saatavilla valmiina, vaan toimittajat kävivät manuaalisesti läpi sairaaloiden julkisia hoitotietoja. Myös visuaalinen toteutus on huippu!
Legges i belter når legene drar på ferie

New York Timesin juttusarjatyyppi, joka yhdistää tietovisaa ja tilastoja. Lukija pääsee tilastografiikaa piirtämällä kokeilemaan, tietääkö oikean vastauksen.
You Draw It: What Got Better or Worse During Obama’s Presidency

Koskapa asun tällä hetkellä Yhdysvalloissa, jossa omakehu ei haise, tässä myös oma juttuni Helsingin Sanomista. Koodauksesta vastasi Jarmo Lundgren. Tämä Hesarin muuttuvan jutun konsepti on ihan ainutlaatuinen, kyllä siitä kannattaa olla ylpeä:
Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

***

Nerokas vessainnovaatio Columbian yliopiston kirjastossa. Minne laskea tavaransa vessakäynnin ajaksi? No kääntöpöydälle tietenkin.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Valmistujaisista, totuudesta ja vaikeista valinnoista - 05.06.2019
• Täydellinen opas tippaamiseen New Yorkissa - 27.05.2019
• Yövahti vauvalle ja muut newyorkilaiset lastenhoitoniksit - 02.04.2019
• Kun Kekkonen Kennedyn kanssa lounasti ja muita hyödyllisiä linkkejä toimittajille - 18.01.2019
• Amerikkalainen kiire on kammottavaa ja kadehdittavaa - 17.12.2018
• Peppusilikoneja ja koodausta - Viikko huippuyliopistossa - 18.10.2018
• Kerro elämäsi merkityksellisimmästä ihmisestä? Eli näin haetaan yliopistoon - 30.05.2018