Lähtiessäni lauantai-iltana Silver Laken taiwanilaisesta trendiravintolasta hätkähdin, kun viereisen roskapöntön kansi nousi piirun verran auki. Raosta vilkuileva mies tiedusteli ystävällisesti, olisiko seurueellamme heittää tupakkaa.

Los Angelesissa kohtaa päivittäin kodittomia.

Kampuksella matkustaessani ohitan päivittäin MacArthurin puiston, jossa näkee aina lohduttomassa kunnossa olevia kodittomia.

Ajaessani bussilla kampukselle telttaleirejä tulee vastaan niin siltojen alla kuin ajoratoja erottavilla kapeilla jättömailla. Usein rähjäinen kulkija vetää perässään likaisia peittoja ja nyssyköitä. Toisinaan sekavanoloinen hiippailija kiertää ympäri bussipysäkkiä. Aina ei voi sanoa varmasti, onko maassa makaava hahmo edes elossa.

Missään aiemmin käymässäni kaupungissa kodittomuus ei ole iskenyt tajuntaan samalla tavalla kuin täällä. Kyse ei ole vaan köyhistä kaupunginosista, vaan ongelma koskettaa koko Los Angelesia ja sen piirikuntaa. Lohduttominta on ydinkeskustassa, jonka surullisenkuuluisa Skid Row -katu on täysin kodittomien kansoittama.

Los Angelesin noin kymmenen miljoonan asukaan suurkaupungin alueella asuu vajaa 70 000 koditonta. Se tarkoittaa, että joka kymmenes Yhdysvaltain kodittomista on “Enkelten kaupungista”. Koronapandemia on vain pahentanut tilannetta.

Telttaleirien läheisyyteen on tuotu bajamajoja asunnottomien käyttöön.

Ongelman ydin on halpojen asuntojen krooninen puute. Kun valtionapu ja muut turvaverkot ovat olemattomia, tapaturma tai sairaus voi ajaa matalapalkka-alalla työskentelevän kadulle. Jättimäiset sairaanhoitokustannukset saattavat julkisten palvelujen puutteessa viedä keskituloisenkin vararikkoon ja pudottaa täysin tyhjän päälle. Lisäksi päihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttavat ongelmaa. Niistä kärsii arviolta noin kolmannes kaupungin kodittomista.

Kodittomuus kalvaa koko kaupunkia. Jutellessani paikallisten kanssa kukaan ei kiellä tilanteen synkkyyttä, mutta samaan hengenvetoon asialle ei nähdä mitään ratkaisua. Monet yrittävät ummistaa silmiään kriisille, mutta ongelma on paisunut jo niin valtavaksi, että sitä on mahdotonta sivuuttaa.

Myös poliitikot ovat nostaneet asian tärkeimmäksi huolenaiheekseen. Marraskuussa käydyissä Los Angelesin pormestarivaaleissa kummatkin kärkiehdokkaista kampanjoivat ykkösteemanaan kodittomuuden poistaminen. Joulukuussa uutena pormestarina aloittanut Karen Bass julisti ensitöikseen kaupunkiin hätätilan kodittomuuskriisin takia. Kaupungin ensimmäisenä naispormestarina toimiva Karen on luvannut poistaa ihmiset kaduilta rakennuttamalla aluksi kodin 15 000 asunnottomalle ja ohjaamalla rahaa päihde- ja mielenterveystyöhön.

Yhdysvalloissa jokainen on oman onnensa seppä. Niinpä maan tuloerot ovat massiiviset koko maailman mittakaavassakin. Köyhien ja superrikkaiden välinen kuilu Yhdysvalloissa on viime vuosina revennyt vain entisestään, ja Los Angelesin kodittomuusongelma on yksi sen lohduttomimmista seurauksista.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Los Angelesissa joukkoliikennettä käytetään vain pakon edessä, eikä kukaan ymmärrä miksi minä haluan ajaa bussilla - 21.04.2023
• Joukkoampuminen tuli iholle, vaikkei siinä ole mitään tavatonta - USA:ssa tapahtui tammikuussa keskimäärin lähes kaksi tragediaa päivässä - 08.02.2023
• Sota Ukrainassa ei tule iholle vaan lipuu yhä kauemmas yhdysvaltalaisten mielissä - 09.01.2023
• Kaliforniassa kannabiksen kanssa ei kursailla - myös muualla USA:ssa asenteet muuttuvat - 02.11.2022
• Kun mittari näyttää sataa astetta, ei “Stay cool!” enää riitä - 19.09.2022
• USC Annenbergin kesälukukausi toi aamiaisburritoja, performatiivisia ilmastokeskusteluja ja mahdollisen joukkopsykoosin - 17.08.2022