Laskiaispullan syvin olemus

01.02.2021
In: Aarhus
Avatar photo

Petter Lindberg

Petter Lindberg opiskelee lukuvuoden 2020–2021 Tanskan Århusissa Constructive Institutessa.

Tanskan laskiaisperinteeseen kuului muinoin kattoon ripustettu puinen tynnyri, jonka sisälle musta kissa oli ahdettu. Jos kepillä onnistui tynnyrin rikkomaan, niin hänestä leivottiin laskiaisten kuningas tai kuningatar. Eläinrääkkäyksestä on aikoja sitten luovuttu, mutta laskiaisten perinteinen herkku – laskiaispulla – jatkaa suosiotaan vuodesta toiseen.

Vanhan ajan laskiaispullat muistuttavat ulkonäöltään sokerikuorrutettuja lihapiirakoita.

On harmaa tammikuun maanantai, laskiaispäivään vielä pari viikkoa, mutta ruokakauppojen ja konditorioiden hyllyillä laskiaispullaa on jo monta viikkoa ollut tarjolla. Suomessa laskiaispulla tehdään pullataikinasta, nimihän sen jo kertoo, mutta Tanskassa laskiaispullia leivotaan myös lehtitaikinasta ja hillon voi näköjään vaivatta korvata suklaalla tai vaniljakreemillä.

Rakentavan journalismin nimessä päätän hieman tutkia tuota arvoituksellista pullaa. Onko tanskalainen laskiaispulla kenties muuttunut vuosien saatossa? Ja voiko laskiaispullaa tarkasteltaessa myös päätellä jotain tanskalaisista?

Hyppään pyöräni selkään, poljen kohti keskustaa ja päädyn Silkeborgvejllä olevaan pieneen leipomokahvilaan, jonka tiskin takana seisoo Frederikke Hahne.

Emmerys on pieni leipomokavila Århusin keskustan laidalla.

– Pullia on myyty vinhaan tahtiin heti uudenvuoden jälkeen. Moista ei olla koskaan koettu. Olisiko korona syypää tähän yllättävään menekkiin, Frederikke tuumii.

Minua kiinnostavat nuo tiskin takana olevat pallerot, jotka näyttävät sokerikuorrutetuilta lihapiirakoilta.

– Nuo ovat vanhan ajan laskiaispullia, Frederikke opastaa. Pullataikinasta tehtyjä, sisällä omenahilloa tai vaniljakreemiä.

Ulkonäkö hämää ja sisältökin arveluttaa. Kerron, että Suomessa pullat täytetään vadelmahillolla tai mantelimassalla. Frederikke nyökkää ja sanoo sanan ”semla”, tuon ruotsalaisten käyttämän nimityksen rakastetuista pullista.

Minun on pakko myöntää, että jaamme laskiaispullamme ruotsalaisten kanssa. Nyt olemme vaarallisilla vesillä ja kansallinen itsetunto vaarassa, mutta Frederikke ei vaikuta vahingoniloiselta.

Hän kertoo sen sijaan auliisti, kun kysyn moderneista tanskalaisista laskiaispullista.

– Juu, niitäkin on viimeisten vuosien aikana tullut monta erilaista, hillolla, kreemillä ja jopa suklaalla täytettyjä leivonnaisia.

Pullatiskin takana seisoo Frederikke Hahne.

Monasti myös pullataikina on uusissa leipomotuotteissa korvattu rapealla lehtitaikinalla. Ehkä kehitys kertoo jotain Tanskan muutoksesta maaseutuyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi. Tuntuu loogiselta, että perinteiselle hieman kuivakalle maalaispullalle löytyy nykyään moderni vaihtoehto: rapea, urbaani versio, jota myös trendikuppilassa voi mutustella.

Vaikka laskiaispullan ulkomuoto ja maku vaihtelee, niin yksi asia kuitenkin säilyy, sanoo Frederikke.

– Pullia syödään edelleen samasta syystä. Halutaan juhlistaa laskiaista, olla yhdessä ja pitää hauskaa.

Siinä kansallispullan tuntomerkit. Oikea HYGGE-pulla!

 

 

 

 

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment