Finnebyen – pieni pala Suomea

26.03.2021
In: Aarhus
Avatar photo

Petter Lindberg

Petter Lindberg opiskelee lukuvuoden 2020–2021 Tanskan Århusissa Constructive Institutessa.

Kotimaa voi joskus löytyä yllättävän läheltä, vaikka ulkomailla asuisikin. Noin neljä kilometriä Århusin keskustasta luoteeseen löytyy kaupunginosa Finnebyen, joka on kuin pieni pala Suomea keskellä tanskalaista kaupunkimaisemaa.

Alkuperäiset talot ovat yksikerroksisia ja pinta-alaltaan 56 m².

Kun satunnainen pyöräilijä löytää itsensä keskellä Finnebyenin puukorttelia, on tunnelma rauhallinen, suorastaan kotoinen. Värikkäissä pienissä puutaloissa on jotain tuttua ja turvallista. Vaakalaudoitus, matala harjakatto ja pienet ikkunat tuovat suomalaisen mökkimaiseman mieleen ja miksi ei toisi, ovathan nämä talot suomalaista alkuperää: varhaisia elementtitaloja, joita pystytettiin Århusiin 122 kappaletta vuosina 1947–48.

Et finnehus er et finnehus, og det ser man stadig – forskelligheden til trods. *
(Træ.dk)

Perinteinen punamulta on edelleen suosittu seinäväri.

Heti toisen maailmansodan jälkeen koettiin Århusissa asuntopula ja tilanteen auttamiseksi kunta päätti hankkia suuren määrän pieniä puutaloja juuri Suomesta. Talot sijoitettiin ryppäinä uuteen kortteliin ja ristittiin Suomi-kyläksi alkuperämaan mukaan. Useimmat talot päätyivät asunnoiksi, mutta mukaan mahtui myös pieni kirjasto, lastentarha ja muutama kauppa, jossa myytiin lihaa ja maitotuotteita uusille asukkaille.

– Vaikka alueen taloja on purettu, jatkettu ja modernisoitu, on Finnebyen edelleen nimensä veroinen, sanoo Jennie, jonka pysäytän kylätilan ulkopuolella.

Kylätila on tutun punamullan värinen ja ulkoseinällä roikkuu ilmoitustaulu, jossa mainostetaan kansantansseja ja muita huveja.

Suomi-korttelista löytyy myös suosittu kylätila, jossa voi harrastaa vaikkapa tanhuamista.

Jennie on asunut täällä 39 vuotta ja kokenut alueen muodonmuutoksen ja purkuvimman, kun isompia tiilitaloja on rakennettu purettujen tilalle. Alkuperäiset puutalot olivat pinta-alaltaan ainoastaan 56 neliötä, joten täällä on asuttu melko ahtaasti. Nykyään monet alkuperäiset talot ovat kuitenkin saaneet kaivattuja lisäneliöitä, ja sen myötä alueesta on tullut hyvin haluttu kohde.

– Tämä alue on nykyään aika “fancy”, Jennie sanoo ja kehuu laadukkaita suomalaisia taloja ja rentoa elämänmenoa, johon kuuluu yhteisöllisyys ja hyvät naapurisuhteet.

Jennie on viihtynyt Finnebyenissä 39 vuotta.

Jennie on silminnähden tyytyväinen suomalaiseen kotiinsa ja rauhalliseen ja vehreään ympäristöön. Täällä minäkin viihtyisin, ajattelen itsekseni.

Ainakin tiedän minne tulla, jos koti-ikävä yllättää – tai tanhukärpänen äkkiarvaamatta iskee.

(* Suomi-talo on Suomi-talo, sen näkee vieläkin – muutoksista huolimatta.)

 

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment