Täällä Englannissa ruokakaupoilla on mahtavia tarjouksia. Alennusprosentit ovat roimia ja lähes joka tuotteesta on ”kaksi yhden hinnalla”-tarjouksia. Parhaat tarjoukset tuntuvat olevan kuitenkin alkoholista.

Lähikauppa Tescon sisääntulokäytävän lähellä on aina iso pino juomalaatikoita jos jonkinlaisilla tarjouksilla: Bacardipullo ennen 21 puntaa, nyt £12.50. Tai miten olisi litra Baileysiä – ennen £20, nyt £12, ja lisäksi saat täysin tuotteeseen riippumattomana kylkiäisenä 20% alennuksen Toni & Guy-kampaamoon. Tai no, viinahan tekee kauniimmaksi.

Mutta vaikka tukka olisi hyvin, muuten britit voivat varsin huonosti. Viidesosa aikuisista polttaa tupakkaa, neljäsosa aikuisista on sairaalloisen lihavia, joka kolmas britti kärsii kohonneesta verenpaineesta, kaksi kolmasosaa ei liiku terveydelle tarpeeksi, vain neljäsosa syö tarpeeksi vihanneksia, ja se viina: 35% miehistä ja 28% naisista juo yli suositusrajojen.

Kaikesta tästä voisi syyttää vaikka brittiläistä pubikulttuuria. Kieltämättä pubeja on joka kulmalla, ne ovat viihtyisiä, mukavia ja niihin on helppo piipahtaa. Mutta pubeissa valomerkki tulee usein jo ennen iltayhtätoista, ja pakko ei ole tilata koko tuoppia, vaan kaikesta saa half pintteja. Yhdessä pubin viinapaukussakin on alkoholia vain puolikkaan meikäläisen verran eli 2 senttilitraa. Pubiin voi piipahtaa myös perheen kanssa, sunnuntaina syödään yhdessä Sunday roast ja juodaan se yksi olut, korkeintaan kaksi.

Viranomaiset ovat kuitenkin tehneet laskelmia, ja niinpä Britannian sisäministeriö on juuri esittänyt alkoholin hinnannostoa. Alkoholille suunnitellaan minimihintaa, 45 penceä per alkoholiyksikkö, joka estäisi supermarkettien halvimmat sisäänvetotarjoukset. Skotlannissa hinta nousisi 50 penceä. Viinipullon minimihinta olisi tällöin £4.22 ja vodkapullon £16.88.

Hinnankorotussuunnitelmista on noussut täällä valtava haloo. Kaupat tietysti vastustavat, ja sanovat että hinnankorotus rankaisee eniten kohtuukäyttäjiä. Sisäministeriön luvut ovat kuitenkin vakuuttavia: hinnankorotuksella alkoholin kulutus putoaisi 4,3%, 10 vuoden aikana säästyisi 2000 ihmishenkeä. Mutta näihinkin tilastoihin sisältyy mutta: kohtuukäyttäjien käyttö vähenisi enemmän kuin nuorten riskikäyttäjien. Lisäksi alkoholin kulutus on viime vuosina lisääntynyt etenkin varakkaimmissa yhteiskuntaluokissa, joihin hinnankorotus tuskin puree.

Mutta hyvä tarkoitushan korotusesityksellä on. Känniset brittiläiset jalkapallohuligaanit, katuojan kautta seuraavaan baariin kompuroivat nuoret naiset – brittinuorison maine on huono. Tilastojen mukaan englantilaiset varhaisteinit juovat viinaa eniten Euroopassa. Mutta yllättäen, nämäkin tilastot ovat muuttumassa.

Daily Mail uutisoi kuukausi sitten, että 16-24-vuotiaiden brittinuorten viikoittainen alkoholinkulutus on vähentynyt 15 vuoden aikana 7-8 prosenttiyksikköä. Ja yksi syy nuorten raitistumiseen on yllättävä: nuoria inhottaa brittijulkkisten yltiöhumalainen ja hävettävä esiintyminen. Amy Winehouse, Noel Gallagher, Kate Moss, Big Brotherin ja X-Factorin tähtöset, ja jopa Daniel Radcliffe eli Harry Potter-näyttelijä tunnusti hiljattain olleensa elokuvien filmauksissa usein humalassa.

Toinen syy nuorten vähentyneeseen alkoholin kulutukseen lienee myös koventunut kilpailu töistä ja paikasta yhteiskunnassa. Nykyiset nuoret aikuiset tulevat tienaamaan 25% vähemmän kuin baby boomer-vanhempansa. Asuntojen hinnat ovat pilvissä, ja nykyinen kaksikymppinen pystyy ostamaan ensimmäisen asuntonsa vasta 35-vuotiaana, 6 vuotta myöhemmin kuin vanhempansa. Uutta omaisuutta kasvattavaa asuntobuumia ei ole näkyvissä, eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa, joten nykyisistä nuorista brittiaikuisista tulee ensimmäinen sukupolvi, joka on suhteessa köyhempi kuin vanhempansa.

Täällä Oxfordissa tuo pärjäämisen pakko näkyy hyvin. Oxfordin ja Cambridgen opiskelijoilta odotetaan paljon. Kyllähän paineita varmasti puretaan alkoholin avulla, mutta ei se katukuvassa näy kuten vaikkapa Suomessa. Michaelmasin eli syyslukukauden viimeisellä viikolla näkyi yksi nuori tyttö hoipertelemassa Kings Arms-pubin liepeillä kello puoli yksitoista illalla, siinäpä melkein syksyn saldo.

Oxfordin yliopiston itsemurhien tutkimuskeskus (kyllä, yliopistolla on oma keskus itsemurhille) kertoo, että ennakkoluuloista huolimatta Oxfordin opiskelijat eivät tee itsemurhiakaan sen enempää kuin muu väestö, toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Olisiko niin, että tämä seuraava Z-sukupolvi on oikeasti meitä viisaampi?

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Musiikki on bisnestä - 28.05.2013
• Kahden kodin välissä - 08.04.2013
• Pojasta polvi vai omena puusta - 19.02.2013
• Oldies and newbies - 23.01.2013
• Suosikkivärit: sininen, punainen ja valkoinen - 29.10.2012
• Satusetiä ja murhaturisteja - 02.10.2012