Kesäkuun viimeisenä päivänä aamuseitsemältä saavuin rinkkani kanssa Wienin päärautatieasemalle, ja siitä puolitoista tuntia myöhemmin uudet kämppikset tarjoilivat puolivuotiskotini olohuoneessa eteeni aamupalaa ja kupin kahvia. Harjoittelu Kansainvälisessä lehdistöinstituutissa oli vuosia hautunut haave. Joka syksy ainakin vuodesta 2019 lähtien olin lukenut sähköpostistani kaihoisasti IPI:n harjoittelijahakuilmoitusta miettien, että tuonne minä vielä joskus haen, mutta nyt ei ole sopiva …