Vuosi Reuters-instituutissa alkoi perinteisesti Nic Newmanin Journalism, media, and technology trends and predictions 2026  -luennolla. Kuulimme, kuinka vain 38 prosenttia mediajohtajista uskoo journalismin tulevaisuuteen. Vuonna 2022 luku oli 60 prosenttia. Pitääkö olla huolissaan?

Vuoden alussa julkaistaan iso määrä erilaisia ennustuksia median ja journalismin tilasta. Jäin pohtimaan, antavatko nämä ennustukset avaimia tulevaan vai vahvistavatko ne itse asiassa jo tapahtuneita asioita, joiden ennustetaan yleistyvän laajemmin. Tässä Journalist Fellow -porukan kanssa eniten keskustelua herättäneet kohdat Reuters-instituutin ennustuksista.

Poliitikoista tulee medioita

Tämä on jo totta sekä isossa että pienessä mittakaavassa. Poliitikot eivät ole enää niin riippuvaisia perinteisestä mediasta, kun he voivat hallita keskustelua suuntaamalla viestit omille seuraajilleen omilla sometileillä. Aihetta on sivuttu suomalaisessa mediassa viime viikkoina, kun Yle Kioski julkaisi Vallan algoritmi -dokumenttisarjan, jota olen itsekin ollut tekemässä. Sarja käsittelee sosiaalisen median vaikutuksia politiikkaan Suomessa. Poliitikkojen medioitumisen merkitys kasvaa erityisesti vaalityössä.

Tekoäly toimii klikinsäästäjänä

Tekoälyn arkikäyttö on vähentänyt alkuperäisen lähteen pariin hakeutumista perinteisten hakukoneiden avulla. Kun ChatGPT tiivistää sinulle kolme pointtia uutisesta, ei perinteisen median sivulle tarvitse klikata ollenkaan. Tämä herättää tekijänoikeuskysymysten lisäksi kysymyksen siitä, kuinka paljon alkuperäinen tieto vääristyy matkan varrella. Eniten vaikutuksia tämä muutos tuo kuitenkin ansaintalogiikkaan. Kun sivustoilla ei käydä enää, miten käy mainostulojen? On vain ajan kysymys, millaisia diilejä mediayhtiöt tekevät tekoälyfirmojen kanssa sisällöntuotannostaan.

Video ja audio yleistyvät entisestään

Jo nyt varsin suositut sisältömuodot tulevat kasvattamaan merkitystä entisestään. Video ja audio sisältömuotoina suojaavat toistaiseksi tekoälysovelluksilta, koska ne eivät pysty skannaamaan ainakaan vielä video- ja audiosisältöjä samaan tahtiin kuin uutismedioiden tekstisisältöjä. On kuitenkin erittäin todennäköistä, että tulevaisuudessa emme pysty vaikuttamaan siihen, missä muodossa tuottamamme sisältö kulutetaan, kun tekoälysovellukset muokkaavat sisällöistä käyttäjän toivomusten mukaisia.

Kannattaa panostaa siihen, mitä kone ei pysty (ainakaan vielä) tekemään

Tekoälyn yleistyessä sisällöntuotannon painopisteiden arvioidaan siirtyvän enemmän originaaliin syventävään journalismiin, paikan päältä raportointiin, taustoittaviin ja selittäviin sisältöihin sekä yhteisöjen rakentamiseen. Nämä ovat jo nyt monen median toiminnan ytimessä, ja niiden merkitys varmastikin korostuu entisestään.

Vaikuttajamaisesti toimiminen journalismissa yleistyy

Toimittajat eivät pelkästään irtaannu mediataloista ja perusta omia medioitaan, vaan mediatalot haluavat toimittajien toimivan “vaikuttajamaisesti”. Yhteistyö vaikuttajien kanssa näyttäisi selvästi yleistyvän ja uutistoimituksiin yritetään rekrytoida vaikuttajia.

Reuters-instituutti julkaisi syksyllä 2025 myös kattavan raportin uutisvaikuttajista ympäri maailmaa. Raportissa korostuu vaikuttajakentän miesvaltaisuus sekä maakohtaiset erot uutisvaikuttajien huomiovallassa.

Oma ennustukseni vuodelta 2022 näyttää olevan nyt totta. Kirjoitin vuonna 2022 LSE Polisin fellowna raportin: ‘Can journalists be influencers?’ . Silloin ajatuksiani pidettiin utopistisina, kun vertailin vaikuttajia journalisteihin ja mietin, mitä voisimme oppia vaikuttajilta.

Tämän perusteella kuitenkin näyttäisi siltä, että utopia on muuttunut todellisuudeksi.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Muuttovinkkejä Oxfordiin - 11.12.2025