Innostuin helmikuussa Wan-Ifran artikkelista From ‘fixed’ to ‘fluid’ media: How AI is reshaping editorial formats, jossa Ezra Eman visioi joustavasta sisällöstä (engl. fluid media, suomennoksen näit ensi kertaa täällä!), jossa alkuperäinen sisältö murskataan atomeiksi ja kootaan uudelleen vaihtuvien konseptien mukaisesti, osin tai kokonaan AI:n voimin. Tämä postaus on ensimmäinen osa testiä, jossa koostan promptien avulla nauhoittamastani YouTube-videosta kaksi itsenäistä blogipostausta. Ensimmäinen käsittelee tekoälyä opintovuoden läpileikkaavana teemana, toinen joustavaa sisältöä. Lisää testin vaiheista ja huomioita prosessista postauksen lopussa. Se mitä luet viivojen välissä, on kokonaan AI:n kirjoittamaa.

______________________________________________________________________________________________

Edit this image to look like it is from the Matrix. Green glowing matrix code raining around him and the robots with the cameras and tentacles fly around the character. Make the image animated but the person still recognizable. Keep the YouTube controls in the image. Give the image in 16:9 ratio. (ChatGPT-4o, alkuperäinen kuva lähdevideosta postauksen lopussa)

Tekoäly ei ole enää tulossa journalismiin – se on jo täällä. Tämä kävi selväksi ensimmäisten viikkojen aikana New Yorkin yliopiston mediakoulussa, jossa opiskelen News Innovation Leadership -ohjelmaa Helsingin Sanomain Säätiön tuella.

Luokkatoverini edustavat erikokoisia mediataloja ympäri maailmaa. Yhteistä meille on se, että jokainen miettii, miten tekoäly muuttaa journalismin pelikenttää. Teknisiltä valmiuksiltaan ja liiketoimintamalleiltaan erilaiset mediat – tilausmallista mainosrahoitteisiin ja säätiöpohjaisiin non-profiteihin – kamppailevat samojen kysymysten kanssa.

Etiikasta työkaluihin

Tekoäly on ollut esillä käytännössä jokaisella luennolla lukuvuoden aikana. Varsinaisia tekoälyluentoja on järjestetty viisi – yhtä monta kuin strategialuentojakin. Syksyllä keskityimme paljon etiikkaan ja vastuullisuuteen. Keskustelimme tekoälyn hallusinoinnista ja erilaisista harhoista, joita mallit kantavat mukanaan.

Erityisesti pohdimme sitä, miten tekoälyt heijastavat anglo-amerikkalaista, usein valkoisen miehen maailmankuvaa. Kun teknologia syntyy Kaliforniassa, se kantaa tekijöidensä näkemyksiä. Journalismipomoille tämä on merkittävä huolenaihe, sillä työn integriteetti ja vastuullisuus ovat alan ytimessä.

Keskustelimme myös läpinäkyvyydestä: miten kerromme lukijoille tekoälyn käytöstä? Kuinka paljon resursseja varaamme tekoälystrategialle? Periaatteessa tekoälystrategia ei eroa perinteisestä strategiatyöstä, mutta se vaatii oman osuutensa ajasta ja rahasta.

Demokratisoitunut teknologia

Opintojemme parasta antia ovat olleet generatiivisen tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet. Teknologisten kyvykkyyksien demokratisoituminen on tapahtunut salamannopeasti. Käytännössä kaikilla – suurista mediataloista freelancereihin – on edullinen pääsy maailman parhaisiin kielimalleihin.

Noin puolet tekoälylle omistetusta ajasta koulussa on ollut työkalujen esittelyä ja testaamista. Olemme käyneet läpi käytännön esimerkkejä siitä, miten tekoäly voi auttaa perinteisessä mediassa:

• Otsikointi ja editointi
• Kääntäminen eri kielille
• Syvemmän tiedon hakeminen ”keep asking” -periaatteella
• Yhteenvetojen luominen pitkistä teksteistä
• Hyvien näkökulmien etsiminen juttuihin

Olemme oppineet myös hyvän promptin anatomian: määrittele tekoälyn persoona ja osaaminen, anna konteksti, pyydä faktisesti mitä pitää tehdä ja tarjoa tarvittaessa esimerkkejä. Tämä promptin rakenne kehittyy mallien parantuessa.

Työkalujen testissä

Koulussa tein ensimmäisen custom GPT:ni. Nämä työkalut on tarkoitettu toistuvien tehtävien ulkoistamiseen omalle GPT:lle. Loin itselleni sanakirjan, joka kääntää sanoja suomesta englantiin ja päinvastoin, näyttää esimerkkikäyttöä ja etymologian. Yksinkertainen, mutta käytännöllinen ratkaisu.

Poe on alusta, jolla voi testata useita eri kielimalleja samaan aikaan ja vertailla niiden vastauksia. Se auttaa ymmärtämään mallien eroja ja valitsemaan oikean työkalun oikeaan tarkoitukseen.

NotebookLM:n uskotaan olevan merkittävä erityisesti tutkivalle journalismille. Se mahdollistaa käyttäjän omien lähteiden käsittelyn ilman, että ne sekoittuvat kielimallin sisäänrakennettuun tietoon. Testasin työkalua luomalla blogitekstejä ääninauhoitteesta ja aiemmista kirjoituksistani. Tulos oli yllättävän sujuvaa ja tyylillisesti yhtenäistä.

Google AI Studio löytää nopeasti tietoa videoista. Testissäni se löysi YouTubesta tarkan kohdan, jossa puhuttiin Itämeren suurimmasta uhkasta. Tehokas työkalu, kun tarvitsee tiettyä tietoa pitkistä videotallenteista.

Letterly puolestaan muuttaa puhutun tekstin strukturoiduksi sisällöksi eri tarpeisiin. Idea on hyvä, mutta toteutus ei vastannut omia tarpeitani, koska se ei sallinut riittävästi kontrollia prosessiin.

Tekoäly tutkimusapuna

Hyödynsin tekoälyä lopputyössäni, joka käsittelee yleisön sitouttamista. Se mahdollisti syvällisen tutustumisen useisiin lähteisiin ja niiden ristiinlukemisen. Tämä paransi merkittävästi omaa ymmärrystäni aiheesta.

Koska lopputyö oli englanniksi enkä ole natiivipuhuja, käytin tekoälyä tekstin editointiin. Koin, että tekoäly tuotti lopulta parempaa englantia kuin minä itse.

Merkittävin apu oli tekoälyn käyttäminen muistin jatkeena. Nauhoitin ja litteroin kymmenen haastattelua projektia varten. Säilytin litteroidut haastattelut tiedostoina tekoälyalustalla, josta voin kysyä, mitä tietyistä aiheista puhuttiin. Tämä toimi lähes 80-prosenttisesti järkevästi ja auttoi saamaan nopeasti yhteenvetoja ja sitaattinostoja.

Tärkeää on kuitenkin tarkistaa tekoälyn antamat sitaatit alkuperäisestä tekstistä, sillä se voi hallusinoida niitä. Olin avoin tekoälyn käytöstä koululle, ja lopputyössäni on erillinen kappale, joka kuvaa työkalun hyödyntämistä.

Uusi normaali

Tekoäly ei ole enää erikoisuus vaan osa normaalia työnkulkua. Se ei korvaa journalisteja, mutta muuttaa tapaa, jolla työtä tehdään. Parhaimmillaan se vapauttaa aikaa luovampaan ja syvällisempään työhön.

Koulussa opittu vahvistaa käsitystä siitä, että tekoäly on väline muiden joukossa. Sen tehokas käyttö vaatii ymmärrystä siitä, mihin se soveltuu ja mihin ei. Journalismissa sen suurin anti lienee rutiinitehtävien tehostamisessa ja tiedon käsittelyn nopeuttamisessa.

Kun teknologia on kaikkien saatavilla, kilpailuetu ei synny sen käytöstä vaan siitä, miten sitä käyttää. Tämä pätee niin yksilöihin kuin mediataloihinkin.

_______________________________________________________________________________________________

Testin tavoite oli löytää prosessi, prompti ja työkalu(t), joilla sain aikaan luonnollisimman ja omimman tuntuiset tekstit nauhoittamastani videosta ilman manuaalista editointia. Yllä olevaa tekstiä ei siis ole korjailtu tai muokattu käsin. Lisäsin ainoastaan linkit työkaluihin jälkikäteen. Videolla puhuin tarkoituksella kahdesta eri aiheesta ja testasin, miten kielimallit onnistuvat erottelemaan aiheet toisistaan.

Testiä varten kokeilin eri tekoälytyökaluja (ChatGPT, NotebookLM, Claude, Copilot & Letterly) ja niissä eri kielimalleja. Yritin muokata videon (joissain tapauksissa transkriptin kautta) artikkeliksi suoraan yhdessä palvelussa tai niiden yhdistelmänä. Lisätoiveena minulla oli hyödyntää omaa kirjoitustyyliäni, josta annoin työkaluille näytteen liittämällä promptiin neljä edellistä blogipostaustani. Parhaaseen lopputulokseen pääsin koostamalla videosta kaksi raakatekstiä erillisissä keskusteluissa NotebookLM:n avulla ja editoimalla tekstin Claudessa käyttäen Sonnet 4 -kielimallia.

Promptien kehittämiseen ja testaamiseen käytin valittujen työkalujen osalta n. 20 minuuttia. Käyttämällä lisää aikaa siihen, lopputulos epäilemättä paranisi. Halusin kuitenkin kehittää nopeasti promptit, jotka olisivat mahdollisimman uudelleenkäytettäviä. Testin prosessi, vaiheet ja promptit löytyvät täältä: Joustava sisältö – Testin vaiheet ja promptit.

Olen lopulliseen testin tulokseen tyytyväinen. Clauden kirjoittamassa kielessä on vielä toivomisen varaa, mutta ei alkuperäisen leikkaamattoman raakavideon materiaalikaan timanttia ole. Jos yleisöä kiinnostaa sisältö, mutta videon katselu tökkii, tämä vaihtoehto on mielestäni varsin kehityskelpoinen tapa palvella yleisön tarpeita. Muistuttaa minusta text-to-speech-palveluiden laatua. Vaikka muodossa on toivomisen varaa, viesti välittyy.

Huomioita testistä:

• Kielimallit rakastavat ajatusviivoja. Tässä tekstissä niitä on parissa kohtaa. En olisi itse niitä tässä käyttänyt.
• “Tämä promptin rakenne kehittyy mallien parantuessa” on ehkä vähän kökösti sanottu, kuten pari muutakin lausetta. Mutta asia niistä toisaalta välittyy.
• “Työkalujen testissä” on toki typerä otsikko, mutta eniten tekstissä harmitti intohimottomuus, millä työkalut esiteltiin. Intohimon puutteen lisäksi tekstistä jäi aika paljon pois siitä, mitä näytin ruudullani videoversiossa. NotebookLM:n kooste perustuu videon transkriptiin, joten tämä on siten ymmärrettävää. Jos haluat kuulla ja varsinkin nähdä lisää AI-työkalujen käytöstä, katso video AI-työkalut CUNY:ssä | Stipendiblogi (fluid content raw material) kohdasta 30.38 eteenpäin.
• NotebookLM:stä kirjoitettiin “uskotaan olevan merkittävä.” Videolla sanon “mun mielestä tämä voi olla…” Siinä on mielestäni aika iso nyanssiero.
• Omituisin ja mielestäni ainoa vakava virhe tapahtuu lopussa. Viimeinen kappale “Uusi normaali” ei ollut minun puhumaani. Claude.ai lisäsi tekstin omin päin. Kappale kyllä tuntuu omalta, sopii tekstiin ja tekee siitä rakenteeltaan ehkä yhtenevämmän edellisten postauksieni kanssa, mutta yhtä kaikki: kielsin lisäämästä tekstiin “uusia merkityksiä”. Ehkä vika oli promptissa. Niin kuin aina, julkaisuvastuu säilyy ihmisellä.
• Satunnaisimmalta tuntunut, mutta looginen muutos Clauden promptissa oli se, että vaihdoin pyynnön tehdä blogitekstin sijaan artikkelin kautta. Vasta viimeinen variaatio alkoi tuottamaan ryhdikkäämpää rakennetta tekstiin.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Sisältöä toisessa formaatissa – edessä joustava tulevaisuus, osa II - 17.06.2025
• Missä olin silloin kun? – Tilanne päällä New Yorkissa - 02.04.2025
• Tällaista on opiskelu J-schoolissa, CUNY:ssa – Hae nyt! - 25.02.2025
• Mitä muuttuisi, jos katoaisimme huomenna? - 21.01.2025
• Strategia on kuin pizza – fantasia ei toimi - 10.10.2024