Laki on niin kuin se luetaan

28.10.2022
In: Columbia
Avatar photo

Juhana Rossi

Juhana Rossi opiskelee datajournalismia lukuvuoden 2022–2023 Columbian yliopiston journalismikoulun Master of Science in Data Journalism -ohjelmassa New Yorkissa.

Syyslukukausi on edennyt puoliväliin Columbian yliopistossa. Puolivälissä päättyi muun muassa medialain kurssi.

Columbian yliopiston journalistiikan koulussa kurssin opetti tänä syksynä Stuart Karle. Karle on työskennellyt muun muassa The Wall Street Journalia julkaisevan Dow Jones -yhtiön lakiasiainjohtajana sekä uutistoimisto Reutersin operatiivisena johtajana.

Medialain kurssin opetti kokenut juristi Stuart Karle. Kuva: Juhana Rossi

Karlella on kovat näytöt käytännön työstä medialain parissa. Se näkyi kurssilla. Kurssin sisältö oli laadukasta ja hyvin jäsenneltyä, ja opettajana Karle oli erinomainen.

Kurssin runkona oli Karlen kirjoittama vajaan 400 sivun mittainen kurssikirja, jonka nimi suomennettuna voisi olla Medialakia journalisteille. Kirja oli ajantasainen. Yksityisyyden suojaa käsittelevässä osiossa yhtenä esimerkkinä oli pääministeri Sanna Marinin biletysvideota koskenut uutisointi viime kesältä.

Opetus keskittyi yhdysvaltalaisiin käytänteisiin. Kurssilla opimme, että Yhdysvalloissa sananvapauden oikeudellinen suoja on vahva. Sen takaavat perustuslain ensimmäinen lisäys sekä korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1964 tapauksessa New York Times Co. v Sullivan.

Päätöksessä todetaan, että julkista tehtävää hoitavien ihmisten pitää kestää siitä heitä koskevien jopa virheellisten tietojen julkaisu. Käytännössä julkista virkaa ja laajemmin julkisuudessa olevien ihmisten on hyvin vaikea voittaa kunnianloukkauskanteita ja siten rajoittaa journalistien sananvapautta.

Sananvapauden suoja on vahva myös tilanteissa, joissa valtiovalta yrittää rajoittaa salaisten tietojen julkaisua. Asiasta käytiin oikeutta niin sanottujen Pentagonin papereiden julkaisun yhteydessä. Tuolloin Yhdysvaltain hallitus yritti estää sanomalehtiä julkaisemasta puolustusministeriön Vietnamin sodasta teettämää koskenutta selvitystä, joka oli vuodettu julkisuuteen.

Korkein oikeus asettui lehdistön puolelle ja salli papereiden julkaisun. Päätöksessään se totesi, että julkaisun rajoittaminen ulkoisen turvallisuuden perusteella on mahdollista vain hyvin rajoitetuissa tilanteissa. Tästä näkökulmasta voi spekuloida, olisiko Yhdysvalloissa nostettu syytteitä, jos täällä olisi julkaistu samanlaista aineistoa kuin Helsingin Sanomat julkaisi niin sanotussa Viestikoekeskuksen tapauksessa.

Yhdysvalloissa sananvapaudella on siis vahva perustuslaillinen suoja, mutta yksityisyyttä viestinnän näkökulmasta ei ole perustuslaissa erikseen suojattu. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa suojellaan sekä yksityisyyttä (Artikla 8) että sanan- ja lehdistönvapautta (Artikla 10).

Tämän vuoksi yksityisyyden suojassa vallitsee selkeä ero Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Yhdysvalloissa lähtökohtana on sananvapaus eli yksityisyyden suoja on niukka. Euroopassa yksityisyyden suojan ja sananvapauden välistä tasapainoa punnitaan tarkemmin ja yksityisyyden suoja on vahvempi.

Toki Euroopassa yksityisyyden suojan määrittelyssä on maakohtaisia eroja. Suomi näyttäisi sijoittuvan Yhdysvaltain ja monien Euroopan maiden väliin, kun tarkastellaan yksityisyyden suojan laajuutta. Esimerkiksi Suomessa poliitikkoja voi kuvata ja heidän toiminnastaan voi uutisoida vapaammin kuin vaikkapa Ranskassa, jossa viestimen edustajia on tuomittu ehdollisiin sakkoihin, kun he uutisoivat maan presidentin ja tunnetun näyttelijän välisestä suhteesta.

Toisaalta yhdysvaltalaisesta näkökulmasta olisi mahdotonta, että murhasta tuomitun pyyntö poistaa itseään koskevia tietoja verkon hakutuloksista hyväksyttäisiin. Suomessa se on mahdollista, kuten tästä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä koskevasta Ylen uutisesta selviää. Mainittakoon, että Karle mainitsi kurssikirjassaan tämän tapauksen ja laittoi linkin KHO:n päätökseen.

Columbian yliopiston kampuksella nähtiin molskilla älyä ja voimaa, kun opiskelijoiden painijoukkue piti ulkoilmaharjoitukset. Kuva: Juhana Rossi

New Yorkin syksy on selvästi Suomen syksyä leudompi. Kun elokuun hiostavat helteet loppuivat, tilalle tulivat kovin miellyttävän leppeät päivät, joissa yhdistyi syksyn kuulaus ja miellyttävä parinkymmenen Celsius-asteen tietämille asettunut lämpötila.

Viime viikkoina ovat päivätkin viilenneet, mutta syksyn lämpö viipyy yhä. Niinpä esimerkiksi yhtenä iltapäivänä Columbian painijoukkue harjoitteli kampuksen sydämessä ruohokentällä. Samanlaisia ulkoilmaharjoituksia tuskin toteutettaisiin enää näin myöhään syksyllä Suomessa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment