Ihmiset eivät enää jaksa lukea pitkiä juttuja. Some on kutistanut keskittymiskykymme Instagram-kuvan mittaiseksi, eikä kännykän näytöltä jaksa tihrustaa ikuisuuteen skrollautuvaa juttua.

Sellaisiin väitteisiin törmää usein, kun elättää itsensä kirjoittamalla 12 000 merkin mittaisia juttuja.

Viimeistään täällä Oxfordissa olen alkanut uskoa siihen, etteivät ne pidä paikkaansa.

Kyllä, ihmiset rakastavat maanantaiahdistuksen täydellisesti tiivistäviä meemejä. Se, että yhden kuvan oivallukset toimivat somessa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset haluaisivat ainoastaan helppoa ja nopeaa luettavaa.

Journalismiin pätee hieman sama kuin ruokaan: jos lounas tarkoittaa liian usein tietokoneen ääressä syötyä välipalapatukkaa, arvostaa niitä hetkiä, joina on aikaa panna pata kolmeksi tunniksi uuniin.

Visuaalisuutta suosivaa somea syytetään pinnallisuudesta. Kun eksyy perinteiseen tekstierämaahan, tajuaa, ettei visuaalisuus ole sittenkään pelkästään huono juttu.

***

Teen parhaillani tutkimusta siitä, millaista on somessa leviävä mutta luotettava terveysjournalismi. Olen haastatellut tutkimustani varten Britanniassa ja Yhdysvalloissa työskenteleviä toimittajia.

Tutkimushaastattelut ovat valaneet kaltaiseeni pitkien juttujen rakastajaan uskoa.

Monet haastateltavani ovat sitä mieltä, että yleisö on saanut yliannostuksen pikajournalismista.

Tietotulvassa eläville ihmisille ei riitä, että he tietävät, mitä on tapahtunut. He haluavat tietää, miksi ja mitä siitä kaikesta pitäisi ajatella. Niinpä toimittajien puheissa toistuivat sanat taustoittaminen ja selittäminen. Niiden tarjoilemiseen netti on loistava paikka, sillä netissä ei ole printin pituusrajoituksia.

Useimmat haastateltavani mainitsivat vastustavansa ”punaviini on terveellistä, eipäs olekaan” -tyyppistä journalismia, jossa jokainen yksittäinen tutkimustulos uutisoidaan viimeisimpänä totuutena.

Onneksi netissä voi kertoa viimeisimmän käänteen sijaan koko tarinan: aiemmat tutkimustulokset ja sen, miksi vallitsevan käsityksen haastava tutkimus ei ole välttämättä oikeassa. Kun juttua ei tarvitse puristaa 2000 merkkiin, siihen voi upottaa juuri niin monta graafia ja lähdeviitettä kuin on tarpeellista.

Niinpä nettiin on syntynyt klikkiotsikoiden vastapainoksi oma ”behind the headlines” -genrensä, johon ovat erikoistuneet muun muassa amerikkalaiset Vox ja Quartz. Ne eivät edes yritä kertoa uutisia ensimmäisenä vaan tarjota oman vastauksensa kysymykseen ”mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella”.

Vox and Quartz julkaisevat pitkiä analyysejä ja suosivat niiden todistusaineistona graafeja.

Poliittisissa kysymyksissä genressä on omat riskinsä, ja esimerkiksi Voxia on syytetty useasti puolueellisuudesta. Tiedeaiheisiin selittäminen sopii sen sijaan erityisen hyvin, sillä toisin kuin nettikeskusteluiden perusteella voisi luulla, maidon terveellisyys tai epäterveellisyys ei ole mielipidekysymys. Hyväksi esimerkiksi genrestä käy Voxin Show me the evidence -juttusarja, jossa otsikoihin päässeitä tiedeväitteitä punnitaan parhaimmillaan yli 60 tutkimuksen avulla.

***

Se, että nettimediat panostavat pitkiin juttuihin, kertoo siitä, että niitä myös luetaan. Esimerkiksi Quartzin lukijoista enemmistö päätyy sivustolle sosiaalisen median kautta. Jotta juttu leviää somessa, siinä pitää olla jotakin, joka saa ihmisen lukemaan tekstin loppuun ja ajattelemaan, että muidenkin pitäisi.

Pituus ei tietenkään ole itseisarvo. Esimerkiksi Quartzin toimituksessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan jutusta kannattaa tehdä joko alle viidensadan tai yli tuhannen sanan mittainen. Jos juttu on yli 500 sanaa pitkä – liian pitkä bussipysäkillä tai toimistossa lukaistavaksi –, siitä kannattaa tehdä saman tien niin pitkä ja syvällinen, että se saa lukijansa ajattelemaan. Ja kun jutussa on yli tuhat sanaa, sen on parasta olla mahdollisimman vetävä.

Niinpä se, että some tekee ihmisistä kärsimättömiä, saattaa tehdä journalismille vain hyvää.

Lähde: Lucy Küng: Innovators in Digital Media (Reuters Institute for the Study of Journalism 2015)

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• 10 vinkkiä, joiden avulla kirjoitat parempia terveysjuttuja - 13.09.2017
• Tällaista on elämä Oxfordin akateemisessa kuplassa - 24.07.2017
• Rakasta lähimmäistäsi ja hänen tukkimaansa lavuaaria. Viisaudet, jotka oivaltaa, kun elää yli 50 kämppiksen kanssa. - 19.05.2017
• Kolme asiaa, joista toimittajat puhuvat juuri nyt (ja joista yksikään ei ole valeuutiset) - 18.04.2017
• Nyt muodissa: naistenlehti, joka käsittelee politiikkaa - 08.02.2017
• Englannissa suhteet ovat korttipeliä - 21.12.2016
• Luennoitsija, kerro minulle tarina - 05.12.2016
• Oxford-syndrooma - 31.10.2016