Saksalaisessa sanomalehdistössä Feuilleton-nimisellä osiolla on ollut tärkeä merkitys, sillä se on perinteisesti kerännyt alleen kaiken mahdollisen kulttuurista kirjoitetun sisällön. Feuilleton-osiolle tyypillistä on, että kirjoittajat ovat syvästi sisällä kulttuurissa ja kirjoittavat usein vahvasti estetiikasta ja taiteen historiasta – ja kenties vähän vähemmän konteksteista ja taiteen suhteesta yhteiskuntaan. Kulttuurijournalismissa sen sijaan pääpaino on nimenomaan yleiskirjoittajilla, joille kulttuuri …

Saksa on täynnä pieniä sääntöjä, ja siksi se on raivostuttava kieli oppia. Mutta samalla juuri nuo säännöt ja monimutkaiset lauserakenteet tekevät kielestä äärettömän elegantin ja sellaisen, että se taipuu kuvailemaan täsmällisesti lähes mitä tahansa.

Freie Universitätissä Berliini todellakin on maailman – tai ainakin Saksan – napa, vaikka Saksa on ehdottomasti muutakin kuin pääkaupunkinsa. Se ei vähennä Berliinin kiehtovuutta, mutta nostattaa silloin tällöin pientä vastarintaa sisälläni.

Berliinissä huomaa ihmisen pienuuden eri ideologioiden ikeessä. Kaupunki on täynnä sellaisia mittakaavoja, joista voi aavistella sitä, millainen osa yksilöllä on kulloisessakin ajattelutavassa ollut. Päätinkin kulkea tässä blogipostauksessa menneisyydestä tähän päivään ja tarkastella, millaisia mittakaavoja kaupunki tarjoaa eri aikojen ymmärtämiseen. Eri mittakaavoja pääsee tarkkailemaan yhden päivän aikana, sillä Berliinissä liikkuminen kaupungin laidasta laitaan ei kestä kovinkaan …

Lumeton tammikuu on Berliinissä suoraan sanottuna ruma. Likaisenruskea, paikoin haiseva. Päivällä valo on alakuloista, sameaa, ikään kuin päättämättömän ahdistunutta (onko nyt talvi, kevät, syksy…), ja jo kello viiden aikaan on säkkipimeää, sillä katuvaloissa säästetään joulutorien tunnelmavalaistusten jälkeen niin, ettei ulkona näe edes omia käsiään. Pieni kävelyretki lähikortteleihin tuo kuitenkin energiaa, sillä harmautta ja jatkuvia sadekuuroja …