Byrokraatin taivas

21.02.2018
In: Fudan
Avatar photo

Mikko Knuuttila

Mikko Knuuttila opiskelee lukuvuoden 2017–2018 Fudanissa, Shanghaissa kiinalaista yhteiskuntaa, historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta.

Kiinassa hommansa hyvin hoitava virkamies voi kuoltuaan yletä jumalaksi – ja jatkaa samoissa töissä tuonpuoleisessa.

Yksi syyslukukauden opintojeni mielenkiintoisimmista kursseista oli Chinese Society and Culture -kurssi. Kirjoitin yhtenä kurssityönä esseen, jonka aiheena oli se, miten Kiinassa vuosituhansia vallinnut hallintomalli on vaikuttanut kiinalaisen kansanuskonnon jumalkäsitykseen.

Kuulostaa monimutkaiselta, mutta on itse asiassa helppo selittää. Kiina on ainoa muinainen sivilisaatio, joka on säilynyt nykyaikaan saakka. Kiinan ensimmäisen korkeakulttuurin aikalaiset, kuten muinaiset egyptiläiset, olmeekit ja minolaiset ovat historian saatossa kadonneet tai muuttuneet. Kiinassa dynastiat ovat vaihtuneet, mutta kieli, kansa ja tavat ovat pysyneet aika lailla samoina miltei nykyaikaan saakka.

Kiinalaisia on aina Shang-dynastian (1600-1046 eaa.) päivistä lähtien hallittu suurin piirtein samalla tavalla. Ylimpänä hierarkiassa on keisari, puolijumalallinen Taivaan poika. Keisarin apuna hallinnossa työskentelevät ministerit ja virkamiehet, joilla on kullakin tarkoin määritelty tehtävänkuva.

Kaupunginjumalten temppelin sisäänkäynti. Temppeli sijaitsee suositulla turistialueella Yuyuan Gardensissa.

Vaikka viranhaltijat ovat vuosisatojen kuluessa vaihtuneet – joko luonnollisen poistuman tai korruption vuoksi saatujen potkujen kautta – virat ja virastot ovat pysyneet. Edes Kiinaa säännöllisin väliajoin ravistelleet vallankumoukset eivät ole pyrkineet kumoamaan systeemiä, vain korvaamaan korruptoituneen johdon puhtailla yksilöillä.

Toki vuoden 1949 kommunistinen vallankumous on oma lukunsa, mutta vanha kulttuuri piti ateismin nimeen vannoineita punaisiakin ainakin jossain määrin otteessaan. Maon ympärille tuskin olisi kehkeytynyt puoliuskonnollista henkilökulttia, ellei vuosituhantinen keisarivalta olisi opettanut tottelemaan ylintä johtajaa kuin jumalaa.

Vuosituhantinen byrokratian perinne on siis johtanut hyvin byrokraattiseen käsitykseen jumaluudesta. Hiukan yksinkertaistaen selitettynä, kiinalaisen kansanuskonnon mukaan taivasta hallitsee Jadekeisari apunaan iso joukko erilaisia jumalia ja henkiä, joilla kaikilla on oma virkansa yliluonnollisessa byrokratiassa.

Esimerkiksi kiinalaisissa keittiöissä on perinteisesti pidetty paperikuvaa keittiöjumalasta ja hänen vaimostaan. Keittiöjumalan tehtävänä on tarkkailla perheen elämää ja raportoida siitä kerran vuodessa Jadekeisarille. Raportin perusteella Jadekeisari sitten palkitsee tai rankaisee perhettä.

Keittiöjumalan kuva poltetaan juuri ennen kiinalaista uutta vuotta, ja savun mukana jumala matkustaa taivaaseen antamaan raporttiaan. Ennen kuvan polttamista on tapana sivellä jumalan huulia hunajalla, jotta tämä kertoisi taivaassa vain makeita asioita. Virkamiesten voitelu on siten koodattu uskontoon.

Eräs hykerryttävä piirre kiinalaisessa kansanuskonnossa on käsitys siitä, että hyvä virkamies voi kuoltuaan saada kykyjään vastaavan viran Jadekeisarin hallinnossa. Esimerkiksi Shanghailla on kolme kaupunginjumalaa, jotka kaikki ovat entisiä viranhaltijoita. Huo Guang oli pääministeri Han-dynastian aikaan vuosisata ennen ajanlaskun alkua, Qin Yubo (1295-1373) muutti aikanaan kotikaupungistaan Shanghaista Ming-dynastian ensimmäisen keisarin hallintoon ja Chen Huacheng (1776-1842) oli Kiinan laivaston amiraali ensimmäisen oopiumisodan aikaan.

Chen Huacheng vannoi puolustavansa Yangtse-jokea brittejä vastaan kuolemaansa asti – ja niinhän siinä kävi. Hän kuoli Woosungin taistelussa Huangpu-joen ja Yangtsen yhtymäkohdassa. Chenin puolustama linnoitus on nykyisen Shanghain pohjoisosassa.

Shanghain kaupunginjumalia palvotaan kaupungin vanhassa osassa olevassa temppelissä, jossa turistien joukossa puikkelehtivat uskovaiset polttavat suitsukkeita ja kumartelevat syvään kaupunginjumalien patsaiden edessä.

Kävijät polttavat suitsukkeita temppelin sisäpihalla.

Päätemppelissä on suurikokoinen Huo Guangin patsas. Sen takaa johtaa käytävä taaimmaiselle sisäpihalle ja toiseen temppeliin, jossa pääsalissa on punakasvoinen Qin Yubo. Hänen molemmilla puolillaan on pienet huoneet. Toisessa niistä on rouva Yubon patsas, toisessa isä ja äiti Yubo. Kiinalaiseen kansanuskonnon peruspilari on esi-isien palvonta, joten kun jumalaa käydään kunnioittamassa, samalla on syytä palvoa myös hänen vanhempiaan.

Kaupunginjumalien uskotaan suojelevan oman kaupunkinsa asukkaita ja auttavan heitä heidän jokapäiväisissä pyrkimyksissään. Suojelu ja apu ulottuu myös tuonpuoleiseen.

Jos jumalat toimivat tehokkaasti, kuten Shanghaissa: heitä palvotaan heille uhrataan suitsukkeita, ruokaa ja rahaa. Jos jumalat sen sijaan hoitavat tehtävänsä huonosti, heidän patsaansa saatetaan raahata temppelistä oikeuden eteen ja piestä tai jopa erottaa virastaan.

Huo Guang (kesk.) oli korkea virkamies Han-dynastian aikaan. Nyt hän on yksi Shanghain kaupunginjumalista, jonka valtava patsas yltää miltei temppelin kattoon asti.

Kaupunginjumalien temppelissä vierailtuani aloin miettiä, ketkä suomalaiset byrokraatit ansaitsisivat ylennyksen jumalan tehtäviin. Pekka Sauri teki hyvää työtä Helsingissä, ehkäpä hänestä voisi tulla Helsingin kaupunginjumala. Esimerkiksi Kittilän valtuuston päättäjillä on sen sijaan runsaasti parannettavaa, jos mielivät jatkaa tehtävässään myös tuonpuoleisessa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment