Viikon sisään kohdalleni sattui kaksi isoa joukkohurmiota. Ensin sain liput kuin puoli sattumalta amerikkalaisen jalkapallon ratkaisuotteluun Seattlessa, vastakkain olivat Seattle Seahawks ja New Orleans Saints. Vain pari päivää sen jälkeen presidentti Barack Obama piti puheen Tusconin-joukkomurhan uhrien muistotilaisuudessa.  Pelin näin livenä, presidentin puheen ruudulta, mutta jälkihurmiota toki myös livenä. 

Syyslukukauden amerikkalaiset hittisanat USC:n luennoilta valjastetaan kaikkien käyttöön, yksinkertaisessa muodossa. On ollut mielenkiintoista, kuinka yhtä mieltä kaikki ovat tärkeimmistä iskusanoista. Mutta miten sanoista tekoihin? Siinäpä se miljoonien taalojen kysymys.

IPad saatiin vihdoin Suomeenkin. Olemme käyttäneet hittituotetta työkaluna USC:n journalismikurssilla kuluneen lukukauden ajan, joten tässä tulee omia kokemuksiani iPadin 3G-versiosta. Ensimmäiset yhteiset viikot kuluivat hurmoksessa. Uusi, tyylikkään muotoinen kumppani kulki mukana kaikkialla ja sitä oli ihan pakko sormeilla aina tilaisuuden tullen – kotona, automatkalla, kurssilla.

Vaalit muuttavat maailman mustavalkoiseksi. Yhdysvaltalainen vaalikamppailu on viritetty äärimmilleen televisiossa: mainoksissa ei keskitytä ehdottamaan parannuksia, ei edes tarjota valtavia epärealistisia lupauksia, vaan mustamaalataan surutta vastustajaa.  Ei tämä yllätyksenä tullut, olen nähnyt vaalitaistoja ennenkin täällä, mutta kyllähän suomalainen kohtalaisen kiltti vaalihymistely oli pyyhkinyt muistot tästä suruttomasta taklaamisesta ja loanheitosta.

Tarkoitus oli alkaa pitää säännöllisesti ikiomaa blogia. Oli tarkoitus kirjoittaa huomioita ajasta ja asiasta. Piti luoda persoonallinen kanava, josta osallistun keskusteluun ja jaan omaa osaamistani ja ajatuksia.  Ja mitä sitten tapahtui? Hienosti rakennettu blogisivu jämähti kuherruskuukauden jälkeen opintojen ja elämän ruuhkaan. Perhe ehtikin jo alkaa mulkoilla mielenosoituksellisesti tietokoneen ruutuun liimautunutta äitiä. Kurssitöihin ja gradun valmisteluun …