Välillä kannattaa astua maahanmuuttajan nahkoihin. Ajaa autolla risteykseen, jossa joka suunnassa on stop-merkit, ja pohtia, koska mahtaa olla oma vuoro. Miettiä, voiko hanavettä juoda. Käydä verikokeissa osoittamassa, ettei tuo maahan tuliaisina vakavia tauteja. Ottaa ensimmäisenä koulupäivänä osaa keskusteluun, jonka aikana tajuaa, että suurin osa kulttuurisista viittauksista menee täysin ohi. Olla siis pihalla melkein kaikesta.

Hyvä uutinen kaikille meille, joiden on hankalaa pitää suu supussa työn alla olevista mahtavista jutuista. Ne kannattaakin jakaa! Perinteisestihän journalismia on valmisteltu vähän salassa: lupaavaa juttuideaa on piiloteltu yleisöltä, ja ehkä ennen kaikkea kilpailevilta medioilta, kunnes se on kerralla julkaistu etusivulla tai ykköslähetyksessä. Sitten on toivottu, että ihmiset löytävät sen. Nyt työtapa on ehkä paikallaan …

Asuin juuri vuoden Los Angelesin metropolialueen länsilaidalla Santa Monicassa, siellä, missä median tulevaisuus on. Santa Monican ja viereisen Venicen ranta-alue tunnetaan nykyisin nimellä Silicon Beach, mikä ei viittaa rannan auringonpalvojiin, vaan media- ja teknologiayrityksiin, joita on paljon. Lisää tulee koko ajan – rahaa mukanaan. Rantamajoihin, vanhoihin teollisuusrakennuksiin ja uutuutta hohtaviin teräs-lasilinnoihin on rakennettu päämajat niin …

“Lapsuuteni ja nuoruuteni natsi-Saksassa oli ihanaa aikaa.” “Meillä oli aina niin hauskaa BDM:ssä, natsien tyttöjärjestössä.” Tällaisiin lausuntoihin törmää yhä useammin, kun lukee sodan eläneiden saksalaisten haastattelu- ja muisteluaineistoja nykypäivän historiankirjoista. Miten on mahdollista, että jollakin oli onnellinen lapsuus natsiaikana?

In her last video blog, journalist Anne Moilanen is presenting her research on political scandals in Finland and in the UK at the University of Oxford, where she has been studying the academic year 2015–2016. She is also participating a grill party at the Reuters Institute for the Study of Journalism, and interviewing her fellow …