Oletteko kuulleet tarinan Wladimir Kaminerin tädistä? Ette. Arvasin. Minäpä kerron. Ensin pari sanaa Kaminerista. Hän on Saksan suosituin nykykirjailija. Kaminer muutti Moskovasta Berliiniin 1990-luvun alussa muurin murruttua ja rautaesiripun romahdettua. Tullessaan kaupunkiin hän ei osannut sanaakaan saksaa, mutta oppi kielen pian ja alkoi kirjoittaa saksaksi.

Saksassa toimittaja ei tule ministerin luo, vaan ministeri tulee toimittajan luo. Eikä vain kerran, vaan joka viikko, kolmesti. Näin meille kehaisi Saksan liittopäivätoimittajien yhdistyksen Bundespressekonferenzin puheenjohtaja Gregor Mayntz taannoisella Jour Fix -luennollamme. Mayntz puhui Bundespressekonferenzin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin järjestämästä tiedotustilaisuudesta, jossa on aina läsnä edustajat kaikista ministeriöistä ja hallituksen tiedottaja. Joskus paikalla ovat myös …

Berliini on tuhansien tarinoiden kaupunki. Kun asuu Euroopan historian polttopisteessä, tapaa toisinaan ihmisiä, joiden kohtaloista voisi kirjoittaa romaanin. Kerron niistä yhden.

Berliner Zeitung -lehden toimittaja Andreas Kopietz kirjoitti helmikuussa 2009 Wikipediaan Berliinin Karl-Marx-Allee -katua käsittelevään artikkeliin seuraavan lisäyksen: “Kadulle tyypillisten keramiikkalaattojen vuoksi katu sai DDR:n aikoina kansan suussa myös nimen ‘Stalinin kylpyhuone’ (Stalins Badezimmer)”. Vähän myöhemmin eräs Hessenin osavaltiossa Wölfersheimissa asuva toinen Wikipedian vapaaehtoinen tarkisti lisäyksen ja piti sitä uskottavana. Pian käsite “Stalinin kylpyhuone” alkoi elää …

Terveiset saksan tunnilta. Istun täällä pienessä tunkkaisessa luokassa Alexanderplatzin laidalla, tankkaan kielioppisääntöjä ja harjoittelen keskustelemista kurssitovereideni kanssa. En alun perin aikonut mennä yksityiseen kielikouluun intensiivikurssille. Oletin, että saksa lähtisi luistamaan muutamassa viikossa samaan tapaan kuin kaukaisina opiskeluaikoina, jolloin vietin kesiä kielikursseilla ja kansainvälisissä vaihdoissa.