Oxfordin yliopiston laboratorioissa kehitetään parhaillaan rokotetta koronavirusta vastaan, mutta Oxfordissa tutkitaan koronakriisiä monesta muustakin näkökulmasta.

Kuvakaappaus videosta, jossa presidentti Jair Bolsonaron kannattajat tönivät uutiskuvaajaa mielenosoituksessa sunnuntaina 3. toukokuuta Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa.

Opintoni Oxfordin yliopiston Reuters-insituutissa jatkuvat toistaiseksi etänä Helsingistä käsin. Useissa viikottaisissa videoseminaareissamme ja keskusteluissamme olemme käsitelleet erityisesti pandemian vaikutusta median toimintaan. Myös Reuters-instituutin tuoreimmat tutkimukset ja selvitykset ovat tarttuneet kyseisiin teemoihin.

Reuters-instituutin fellow-ohjelman johtaja Meera Selva laati äskettäin selvityksen koronapandemian vaikutuksesta lehdistönvapauteen eri maissa. Selvan mukaan hyökkäyksiä lehdistöä vastaan on tehty eri puolilla maailmaa pääasiassa viidellä eri tavalla: väärinkäyttämällä poikkeuslakeja, kiristämällä ”epäisänmaallisen” uutisoinnin valvontaa, rajoittamalla toimittajien liikkumista ja hyökkäämällä arkaluonteista tietoa vuotavia viranomaisia vastaan.

Toimittajien työtä on vaikeutettu käytännössä joka puolella maailmaa. Venezuelassa toistakymmentä toimittajaa on pidätetty pandemiaa koskevan uutisoinnin takia. Egypti karkotti maaliskuun lopussa brittilehti Guardianin toimittajan Ruth Michelsonin. Michelson oli käsitellyt tutkimusta, joka kyseenalaisti Egyptin viralliset tautilaskelmat.

Venäjällä säädettiin jo maaliskuun lopussa pikavauhdilla laki, jonka perusteella pandemiaa koskevan väärän tiedon tai valeuutisten levittämisestä voi saada viiden vuoden vankeustuomion ja yli 20 000 euron sakot. Tiedotusvälineiden osalta sakot voivat nousta lähes 120 000 euroon. ”Väärän tiedon” ja ”valeuutisten” määrittelystä vastaavat viranomaiset.

Euroopan unionin jäsenmaassa Unkarissa on säädetty samankaltainen laki kuin Venäjällä. Unkarissa toimittajaa voi uhata nyt viiden vuoden vankeustuomio pandemiaan liittyvien ”väärien tietojen” levittämisestä.

Kazakstanissa on pidätetty hallitusta kritisoivia aktivisteja, joita on syytetty valeuutisten levittämisestä. ”Hallitus käyttää hyväkseen koronapandemiaa vaientaakseen kriittisiä toimittajia ja aktivisteja”, sanoo kazakstanilainen toimittaja Darkhan Umirbekov, joka osallistui Reuters-instituutin fellow-ohjelmaan keväällä 2020.

Saksassa mielenosoittajat hyökkäsivät tv-kuvaajien kimppuun vappupäivän mielenilmauksen yhteydessä. Ja niin edelleen. Synkkää listaa voisi jatkaa useamman blogipostauksen verran.

Otan lähempään tarkasteluun Etelä-Amerikan jättiläisvaltion Brasilian, jossa presidentti Jair Bolsonaro on koronakriisin aikana voimistanut hyökkäystään mediaa vastaan.

Tammikuussa 2019 virkakautensa aloittanut presidentti Jair Bolsonaro on toistuvasti haukkunut tärkeimpiä instituutioita, kuten oikeuslaitosta, kongressia ja yliopistoja. Myös riippumaton media on ollut ”Tropiikin Trumpiksi”  kutsutun Bolsonaron hampaissa.

”Bolsonaro hyökkää nyt lehdistöä vastaan sosiaalisessa mediassa ja kannattajilleen pitämissään tilaisuuksissa”, kertoo toimittaja Consuelo Dieguez, joka osallistui Reuters-instituutin fellow-ohjelmaan Oxfordissa kahden lukukauden ajan 2019–2020.

Consuelo Dieguez puhumassa Reuters-instituutin fellow-ohjelman livejournalismiesityksessä joulukuussa 2019.

Dieguez työskentelee Piauí-aikakauslehdessä, jota voisi kuvailla ”Brasilian New Yorkeriksi”. Lehti tunnetaan perusteellisista artikkeleistaan ja tutkivasta journalismistaan. Dieguez kirjoitti Bolsonarosta laajan henkilökuvan Piauí-lehteen vuonna 2016.

Koronapandemian puhjettua jännite Bolsonaron ja median välillä on muuttunut entistä vaarallisemmaksi, Dieguez sanoo. Bolsonaro on toistuvasti vähätellyt pandemian vaarallisuutta ja presidentistä on tullut eräänlainen ”koronankieltäjien” keulakuva.

”Media on tukenut lääkärien, tutkijoiden ja terveysministeriön eristäytymisohjeita, joten Bolsonaro on hyökännyt meitä vastaan. Hän väittää, että liioittelemme uhkaa”, Dieguez kertoo.

Brasilialaisen Piauí-lehden tuoreen numeron kannessa presidentti Bolsonaro syleilee kuoleman kanssa.

Huhtikuussa Bolsonaro osallistui mielenosoitukseen, jossa vastustettiin koronapandemian takia tehtyjä liikkumisrajoituksia ja muita eristystoimia. Mielenosoittajat vaativat, että kongressi ja korkein oikeus suljetaan ja vallan ottaisi sotilasjuntta Bolsonaron johdolla.

Bolsonaro on puheillaan ja toiminnallaan ajanut itsensä entistä ahtaammalle. Hän saattaa joutua virkasyytteeseen ja valtakunnanoikeuteen tuoreen tapauksen takia. Oikeusministeri Sérgio Moro erosi huhtikuun lopulla ja kertoi, että presidentti Bolsonaro oli sanonut hänelle haluavansa erottaa liittovaltion poliisipäällikön nimittääkseen tilalle jonkun, joka voisi välittää Bolsonarolle tietoa poliisin tutkinnoista.

”Bolsonarolla ei ole liittolaisia. Hänellä ei ole sen paremmin parlamentin, oikeuslaitoksen kuin mediankaan tukea”, Dieguez sanoo.

”Kansan enemmistö on kääntynyt häntä vastaan. Mutta ongelma piilee siinä, että mitä heikommaksi Bolsonaro itsensä tuntee, sitä rajummin hän hyökkää vapaata lehdistöä ja demokraattisia instituutioita vastaan”, Dieguez sanoo.

Bolsonaroa tukee edelleen noin 30 prosenttia brasilialaisista. Monet hänen kannattajistaan kuuluvat ovat konservatiivikristittyjä evankelikaalisen liikkeen jäseniä.

Dieguez kirjoitti äskettäin laajan artikkelin siitä, miten koronakriisi on pakottanut yhä useammat brasilialaiset leipäjonoihin. Artikkelin jälkeen Bolsonaroa tukeva kristillinen media julkaisi kirjoituksen, jossa mustamaalattiin rankasti Dieguezia ja Piauí-lehteä.

Kannattajien joukossa on myös väkivaltaisia ääriryhmiä. Bolsonaro saattaa puheillaan kiihottaa äärikannattajiaan väkivaltaan esimerkiksi toimittajia kohtaan.

Sunnuntaina 3.5. vietettiin maailman lehdistönvapauden päivää. Samana päivänä järjestetyssä Bolsonaron kannattajien mielenosoituksessa käytiin kolmen lehtikuvaajan kimppuun. Presidentin kannattajat ovat estäneet myös tv-ryhmiä kuvaamasta heitä.

”Näiden hyökkäysten taustalla ovat Bolsonaron päivittäiset puheet, joissa hän verbaalisesti käy median kimppuun. Koska hän on poliittisesti heikoilla, hän hakee fanaatikkojen tukea”, Dieguez sanoo.

Toistaiseksi armeijan edustajat ovat asettuneet demokratian ja vapaan lehdistön puolelle, mutta ei pidä unohtaa, että Brasilia oli sotilasdiktatuuri vuoteen 1985 asti, Dieguez toteaa.

”En luota armeijaan.”

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Britannian todellinen kruununjalokivi BBC on vaarassa – näin mediaprofessori Jean Seaton pelastaisi yhtiön - 06.03.2020
• Brexit-median juhlapäivä  - 31.01.2020
• Livejournalismia Lontoossa - 24.01.2020
• Oxfordin aivovuoto ja journalistiheimon toveruus - 05.12.2019