Automaa Yhdysvalloissa autokaupunkien autokaupunki on Los Angeles. Kulkeminen paikasta toiseen perustuu katutason yläpuolelle nostettujen moottoriteiden valtaisalle verkostolle, joka halkoo megataajamaa San Diegosta San Fernandon laaksoon ja Santa Monicasta Palm Springsiin.

Lähdekirjallisuus tietää kertoa, että autoilu näillä monenmonikaistaisilla väylillä olisi niin nautinnollista, että Angelinot, kuten paikallisia kutsutaan, ovat omaksuneet elämäntavan, jonka keskeinen osa on istua omassa autossa Freewayllä edeten.

Nautinnollisin autoaika on kuitenkin tainnut jäädä öljykriisejä edeltäneisiin vuosiin 1960-luvun loppupuolelle ja 70-luvun taitteeseen. Tuolloin muuankin britti, arkkitehtuurin tutkija Reyner Banham nimeltään, kirjoitti haltioituneesti ”Autopiasta” yhtenä Los Angelesin ominaispiirteistä.

Nyttemmin utopia on vaihtunut käsittämättömäksi henkilöautojen paljoudeksi ja loputtomiksi ruuhkiksi, joiden purkamiseen eivät fysiikan lait anna myöten. Autossa istumisesta on tullut elämäntapavalinnan sijaan jokapäiväinen koettelemus, jota kaikki päivittelevät. Kuvaavaa on, että oma matka-aikani kotoa Santa Monicasta yliopistolle voi kestää mitä tahansa alle kahdestakymmenestä minuutista yli puoleentoista tuntiin. Etäisyyttä näiden paikkojen välillä on 23 kilometriä.

Itse liikennekulttuuria leimaa kaksijakoisuus, johon on syytä sopeutua nopeasti. Toisin kuin Suomen pääkaupunkiseudulla, Los Angelesissa liikenne on hyvin joustavaa. Avainsana on ”courtesy”. Jalankulkijalle, taskuun peruuttavalle ja risteyksessä samaan aikaan oleville annetaan tietä. Ja jos joku toheloi autonsa poikittain kaistoille taikka haluaa muuten liikuttaa ajoneuvoaan poikkeuksellisesti, tietä annetaan silloinkin.

Ja toheloita on liikenteessä paljon. Vilkun käyttö on, mikäli mahdollista, vielä vähäisempää kuin Helsingissä. Joillekin autoilijoille ajoneuvon hallinta saattaa automaattivaihteista huolimatta olla vaikeaa ja heidän liikkeensä siten yllättäviä. Ajokortin saamiseksi ei tarvitse osoittaa kummoistakaan liikennesääntöjen tuntemusta taikka ajotaitoa. Kaikki kuitenkin tavallisesti menee hyvin, kun suurin osa noudattaa joustavaa kohteliaisuutta.

Toisaalta, koskaan eivät kaikki ole kohteliaita. Valitettavan usein sattuu onnettomuuksia, joissa auto törmää jalankulkijaan ja pakenee paikalta. Öykkäröinti ei ole ollenkaan harvinaista. Parin autonmitan voittamiseksi moni on valmis aiheuttamaan useita vaaratilanteita. Turvaväli on enimmäkseen tuntematon käsite, ja peräänajot perin tavallisia. Betonipäällysteiset tiet ovat huonossa kunnossa ja kaistat ovat kapeampia kuin Suomessa.

Muun muassa näiden ja monien muiden asioiden takia autovakuutukset ovat kalliita, varsinkin Los Angelesissa. Oma kokemukseni antaa nyrkkisäännöksi, että kaskon tyyppisen vakuutuksen hinta on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ja näissä hinnoissa ovat mukana kaikki kuviteltavissa olevat riskiä pienentävien seikkojen tuomat alennukset. Noihin riskilaskelmiin liittyy muuten yksi melko erikoinen seikka. Vakuutusmaksua pienentää se, että auton kuljettajien joukossa ei ole miehiä tai naimattomia naisia, joilla olisi alle yhdeksän vuoden ajokokemus. Siis todellakin: näin vakuutuskirjassa lukee. Jollain kurin ne ilmeisesti ovat tulleet semmoiseen johtopäätökseen, että naimisiin meneminen parantaa naisten ajotaitoa. Miesten luotettavuus liikenteessä sen sijaan ilmeisesti paranee vain ajokortin ikääntyessä.

Aina uudestaan yllättäen pääsee hämmentämään tämä suuri lännen maa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Vahtikoirapaja - 05.06.2013
• Terveisia Santa Monicasta - 07.05.2013
• Merry Study Break - 02.01.2013
• Maan kansainvalisin yliopisto - 28.11.2012
• Chopper-happy people - 13.09.2012