Sodan aikana vapaan tiedonvälityksen merkitys korostuu
Torstaina 24. helmikuuta heräsin Suomesta tulleeseen viestin, josta kuulin Venäjän hyökänneen Ukrainaan. Lähdin kiireesti töihin hämmentyneenä ja järkyttyneenä kuten miljoonat muut ihmiset ympäri Eurooppaa ja koko maailmaa.
Ihmisten tiedonjano maailmaa mullistavassa tilanteessa on valtava. Oikean ja ajantasaisen tiedon välittäminen sodan keskeltä on äärimmäisen vaikea ja vaarallinen tehtävä. Töihin saavuttuani aloin välittömästi seurata tilanteen kehittymistä lehdistönvapauden näkökulmasta.
Olen vaikuttunut siitä tinkimättömyydestä ja ammattitaidosta, jolla niin paikalliset kuin kansainväliset toimittajat tekevät työtään sodan keskellä. Ukrainalaisista medioista esimerkiksi Kyiv Independentin toimittajat raportoivat tilanteesta väsymättä vaikeasta tilanteesta huolimatta. IPI on pyrkinyt tukemaan ukrainalaisten toimittajien mahdollisuuksiaan jatkaa työtään.
Ukrainan sodassa on kuollut ja loukkaantunut useita toimittajia. Konfliktialueella työskentely vaatii toimittajalta vahvaa tilanteenlukutaitoa, kokemusta ja henkistä kanttia. Turvallisuustilanne voi silti muuttua silmänräpäyksessä, minkä vuoksi paraskaan varautuminen ei takaa turvallisuutta.
Ukrainan sotaa on vastustettu mielenosoituksissa myös eri puolilla Itävaltaa. Video on Gratzin mielenosoituksesta lauantailta 26. helmikuuta:
Silmukka Venäjän median ympärillä tiukentuu
Venäjällä esimerkiksi Novaya Gazeta, Dozhd (TV Rain), ja Echo Moskvy -radiokanava ovat jakaneet venäläisille puolueetonta tietoa lisääntyvästä painostuksesta huolimatta. Valitettavasti kaksi jälkimmäistä ovat joutuneet lopettamaan toimintansa tiukentuneen sensuurin vuoksi.
Pian sodan alkamisen jälkeen Venäjän hallinto kielsi sanojen ”sota”, ”hyökkäys” ja ”invaasio” käyttämisen mediassa. Tämä oli kuitenkin vasta alkusoittoa tulevalle sensuurille. Duuma hyväksyi pikavauhtia perjantaina 4. maaliskuuta lain, jonka myötä tarkoituksellisesti ”valheellisen” tiedon välittämisestä voi seurata jopa 15 vuoden vankeustuomio. Itsenäinen journalismi on ajettu maanrakoon.
Olen pitänyt osana työtehtäviäni kirjaa lehdistövapautta rajoittavista tapauksista niin Venäjällä, Ukrainassa kuin Valko-Venäjälläkin sodan alusta alkaen. Seurannassani on valitettavasti reilusti toista sataa tapausta. Viemme parhaillaan seurannassa löytyneitä tapauksia IPI:n verkkosivuille, jossa niitä voi hakea maittain tai kategorioittain. Työ jatkuu koko ajan, ja lista kasvaa päivä päivältä. Venäjältä on sodan alkamisen jälkeen lähtenyt yli 150 toimittajaa. Ympäri maata järjestetyissä mielenosoituksissa on pidätetty tuhansia ihmisiä, ja joukossa on ollut myös monia toimittajia.
Päivä päivältä luotettavan tiedon löytäminen Venäjältä käy vaikeammaksi. Vielä vaikeampaa se on paikan päällä, jossa pääsy monien luotettavien tietolähteiden äärelle on estetty. Epätoivoisessa tilanteessa on uskottava, että ennen pitkää riippumaton tieto löytää tiensä lopulta myös propagandakoneiston uhreille.
Grazin historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde.
Unkarissa valmistaudutaan vaaleihin
Ennen sodan alkua pääsin helmikuun jälkimmäisellä puoliskolla mukaan IPI:n hallituksen kokoukseen Budapestissä. Oli hienoa päästä tapaamaan monia hallituksen jäseniä ympäri maailmaa.
Ohjelmassa oli tapaaminen oppositiojohtaja Peter Marki-Záyn sekä Budapestin pormestarin Gergely Karásconyn kanssa. IPI:n hallitus järjesti yhdessä myös illallisen muutamille paikallisille riippumattomille toimittajille. Illan aikana keskusteltiin muun muassa Unkarin tulevista vaaleista, itsenäisen median toimintamahdollisuuksista ja toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä.
Hallituksen kokoontumispaikka Budapest on lehdistövapauden kannalta keskeinen paikka Euroopassa. Unkaria jo toista kymmentä vuotta hallinnut Viktor Orbán ja valtapuolue Fidesz ovat aktiivisesti pyrkineet rajaamaan lehdistönvapautta. Vuosien varrella useita medioita on lopetettu, ja mediakenttä on yhä enemmän poliittisesti motivoitunut.
Unkarin parlamenttitalo on häikäisevä iltavalaistuksessaan.
Valtiollinen media on Fideszin kontrollissa ja sen saamat merkittävät resurssit hyödynnetään hallitukselle suotuisaan uutisointiin. Vaalitilaisuuksiin otetaan ensisijaisesti valtapuoluetta kannattavia medioita, eikä itsenäisten toimittajien anneta kysyä kysymyksiä vaaliehdokkailta. Uutissivusto Telex.hu analysoi hallituksen tiedotustilaisuuksissa annettuja puheenvuoroja, jotka konkretisoivat hyvin puheenvuorojen epätasaisen jakautumisen. Parlamenttivaalit järjestetään huhtikuun alussa, ja niiden tulosta seurataan varmasti mielenkiinnolla myös Unkarin ulkopuolella.
Moni unkarilainen toimittaja mainitsi keskusteluissa suurena haasteena tiedon saatavuuden. Toimittajilla ei ole vapaata pääsyä sairaaloihin, minkä vuoksi esimerkiksi koronatilanteesta raportoiminen on ollut vaikeaa. Tietopyyntöihin vastaaminen saattaa kestää useista viikoista jopa kuukausiin. Viime kesänä kävi ilmi, että joidenkin unkarilaisten toimittajien tietoja on myös tutkittu Pegasus-vakoiluohjelmalla. Pegasus-vakoiluohjelman uhreiksi joutuneet toimittajat aikovat nostaa syytteen Unkarin valtiota vastaan. Myös EU on käynnistänyt tutkimuksen asiasta.
Ukrainan sodasta ja monista lehdistönvapauden kannalta huonoista uutisista huolimatta kevät lähestyy Wieniä ja aurinko tuntuu lämmittävän enemmän päivä päivältä. Vapaa-ajalla olen käynyt muun muassa tutustumassa henkeäsalpaavan upeaan Wienin kansalliskirjastoon ja ihailemassa Grazia Schlossbergin linnasta käsin.
Wienin kansalliskirjasto oli vaikuttava.
