Koulun ulkopuolinen maksullinen lisäopetus on Kiinassa maan tapa ja se alkaa usein jo päiväkoti-iässä

09.01.2024
In: Fudan
Avatar photo

Maarit Uber

Maarit Uber opiskelee Fudanin yliopistossa Shanghaissa lukuvuoden 2023–2024.

Tuoreimpien Pisa-tutkimustulosten mukaan kiinalaiset 15-vuotiaat ovat maailman toiseksi parhaita matematiikassa. Vuoden 2018 Pisa-tuloksia johtaneen Kiinan edelle kiilasi tällä kertaa Singapore. Taiwan sijoittui kolmanneksi ja Hongkong neljänneksi. Kiinankielinen Itä-Aasia on siis listan kärjessä vahvasti edustettuna.

Vuoden 2022 tutkimus painotti matematiikan osaamista. Kiina sijoittui luonnontieteissä kolmanneksi ja lukemisessa seitsemänneksi.

Jopa kiinalaisyliopistojen opetus on suomalaiseen verrattuna hyvin koulumaista. Taustalla yksi Shanghain Fudanin yliopiston rakennuksista.

Kiinan tulokset kertovat lähinnä Macaosta

Kiinan tuloksista puhuttaessa on huomioitava, että Kiinaa edusti Pisa-tutkimuksessa Macao.

Portugalin entinen siirtomaa Macao on Hongkongin tavoin Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue. Noin 700 000 asukkaan Macao ei ole Hongkongin tavoin kansainvälinen metropoli. Macaon talous on kuitenkin voinut hyvin Kiinan vallan alla, mikä osaltaan selittää alueen Kiina-mielisyyttä.

Kiinassa Pisa-tutkimukseen ovat aiemminkin osallistuneet ainoastaan valikoidut alueet. Mukaan on kelpuutettu esimerkiksi varakas, huippukouluistaan tunnettu Shanghai. Kiinan Pisa-tulokset eivät täten heijasta koko maan 15-vuotiaiden todellista osaamista. Tästä huolimatta on kiinnostavaa miettiä, miksi Kiina ja moni muu Itä-Aasian maa on Pisa-tulosten kärjessä.

Opetus on vahvasti opettajavetoista

Kuten Pisa-tutkimuksessa loistaneessa Virossa, myös Kiinassa opetustapa on opettajavetoinen. Opettaminen on perinteisempää eli opettaja ohjaa ja opettaa. Kiinassa ei oikeastaan edes puhuta Suomessa tunnetuista oppilaslähtöisistä opetusmenetelmistä. Kiinalaiskouluissa opettaja on auktoriteetti, jonka sanomisia ja määräyksiä ei kyseenalaisteta. Tunneilla vallitsee työrauha, mikä on tärkeä oppimista tukeva tekijä.

Kiinassa harva ajattelee, että opiskelun tulisi olla ennen kaikkea lapselle positiivisia tunteita ja kokemuksia tarjoavaa. Tärkeintä on oppimistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelussa korostuu läpi koulutien ulkoa opettelu.

Shanghailaisia 5-7-vuotiaita opettelemassa kiinan kielen kirjoittamista maksullisella kurssilla lauantaiaamuna. Kiinan lukemisen ja kirjoittamisen harjoitteluun käytetään paljon aikaa myös koulussa.

Kiinalaisvanhemmat haluavat lisäopetusta

Kiinalaisvanhemmat seuraavat lastensa koulunkäyntiä ja koulumenestystä tarkasti. Etenkin matemaattisten taitojen kehitystä pidetään ratkaisevan tärkeänä.

Vanhemmat alkavat ostaa lisäopetusta usein jo päiväkoti-ikäisille lapsille. Olen tavannut kiinalaisia esikouluikäisiä lapsia, jotka osaavat enemmän matematiikkaa kuin suomalaiset kakkosluokkalaiset. Päiväkodit eivät varsinaisesti opeta matematiikkaa, joten taidot ovat muualta peräisin.

Koulun ulkopuoliseen lisäopetukseen turvaudutaan helposti, jos lapsen koulumenestys ei tyydytä vanhempia. Näin siitäkin huolimatta, että kiinalaislapset käyttävät suuren osan koulun ulkopuolisesta ajasta kotitehtävien tekemiseen. Esimerkiksi Shanghaissa näkee usein viikonloppuisin alakouluikäisiä, joilla on koulukirjat mukana. Lapsi saattaa väkertää koulutehtäviä esimerkiksi ravintolassa ennen tai jälkeen perheen yhteisen aterian.

Valtio pyrkii rajoittamaan maksullista lisäopetusta

Kiinassa on keskusteltu viime vuosina aiempaa enemmän koulun ulkopuolisen maksullisen opetuksen ongelmista. Palveluntarjoajia on paljon. Vanhempien ei ole ollut aina helppo saada tietoa toimijoiden toimiluvista, tasosta ja esimerkiksi maksujen palautuskäytännöistä.

Kiinassa tiedostetaan maksullisen lisäopetuksen eriarvoistava vaikutus. Kaikilla kiinalaisperheillä ei ole varaa lisäopetukseen.

Valtio on viime vuosina yrittänyt suitsia kouluaineiden maksullisen lisäopetuksen tarjoamista alle 15-vuotiaille. Muun muassa koulun ulkopuolisten kurssien sisältöä, opetustapaa ja opetuksen kellonaikoja on rajoitettu.

Toiminnan rajoittaminen on vaikeaa

Toimijat ovat kuitenkin aina rajoitusten lisääntyessä löytäneet sopivan porsaanreiän toiminnan jatkamiseksi muodossa tai toisessa. Olen esimerkiksi kuullut kiinalaisperheistä, jotka ovat turvanneet yksityisen intensiivisen englanninopetuksen jatkumisen palkkaamalla englanninopettajan mukamas kotiapulaiseksi.

Koska toiminnan rajoittaminen on vaikeaa, haluaa valtio koulutusalan yritykset vähintäänkin yhteiseen rekisteriin. Tarkoitus on lisätä palveluntarjoajien toiminnan läpinäkyvyyttä, helpottaa niiden keskinäistä vertailua ja muutenkin parantaa palveluja ostavien perheiden kuluttajansuojaa.

Lasten oletetaan harjoittelevan kirjoittamista myös kotona useita kertoja viikossa. Vastuu opetuskertojen välillä tapahtuvasta kotiharjoittelusta on vanhemmilla.

Lisäopetus on Kiinassa normi

Shanghaissa tapaamani englantia sujuvasti puhuvat nuoret ovat lähes poikkeuksetta saaneet koulun ulkopuolisia englannin tunteja ensimmäisistä kouluvuosista lähtien. Myös ulkomailla asuneet kiinalaisnuoret osaavat muita useammin englantia. Myös Pisa-tutkimuksessa tarvittavia matemaattisia taitoja kehittäviä kerhoja ja harrastuksia löytyy pilvin pimein.

Suuressa osassa kiinalaisperheitä on vain yksi lapsi. Perheet ovat valmiita uhraamaan aikaa ja rahaa ainokaisensa koulumenestyksen pönkittämiseen. Lisäopetuksen maksut voivat niellä merkittävän osan perheen tuloista. Tästä huolimatta suuri osa kiinalaislapsista saa koulun ulkopuolista opetusta.

Kysymys kuuluukin, että miten suuri osa Kiinan Pisa-ihmeestä perustuu Macaon erityisluonteeseen ja vanhempien omalla rahalla kustantamaan lisäopetukseen.

Koululaiset ovat kovilla

Koululaisten suoriutumispaineet ovat usein kovat vanhempien kirittäessä jälkikasvuaan kaikin keinoin huippuarvosanoihin. Tuore Pisa-raportti kertoo, että macaolaiset koululaiset pelkäävät todella paljon epäonnistumisia. He eivät myöskään liiku läheskään riittävästi. Koululaisten liikunnan vähyys on ongelma myös Suomessa.

 

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment