Yhdysvaltoja voi kiertää viisi viikkoa, mutta yhtä ei pääse pakoon. Donald Trump tuntuu olevan kaikkialla.

Liikemies ja tosi-tv-tähti Trumpin kampanja republikaanien presidenttiehdokkuudesta näyttää hämmentävän melkein kaikkia amerikkalaisia. Jossain vaiheessa aina joku sitten kysyy ulkomaalaiselta näkemystä asiaan. Näin on käynyt ainakin Washingtonissa, New Yorkissa, Chicagossa, Atlantassa, Floridassa, Texasissa, Minnesotassa ja Kaliforniassa. Siinä sitten yrittää vastata jotain ympäripyöreää vähän kysyjästä riippuen.

Trumpilta on siis vaikea välttyä (paitsi silloin kun paavi oli täällä), mutta en ole kyllä pyrkinytkään hakemaan etäisyyttä. Trumpin kautta on mielenkiintoista katsoa Yhdysvaltoja. Trumpin suosion yksi selitys on nimittäin ripeä muutos, jota Yhdysvallat käy läpi. Valkoisten osuus väestöstä pienenee ja siirtolaisuus lisääntyy samalla kun perinteiset työpaikat katoavat ja maaseudun pikkukaupungin autioituvat. Trump puhuttelee siirtolaisvihamielisillä kommenteillaan ryhmää, johon tämä muutos on iskenyt ja joka haikailee mennyttä takaisin. Mediastakin oppii jotain, kun huomaa Trumpin olevan koko ajan uutisissa. Trump itse sanoo, ettei hänen tarvitse edes mainostaa. Riittää, kun sanoo jotain kohahduttavaa tai loukkaavaa säännöllisin väliajoin. Trumpin tapauksessa lähes joka kerta.

Jo New Yorkissa alkoi tuntua, että Trump muodostaa kehyksen oleilulleni Yhdysvalloissa. Piti siis saada matkamuistoksi Make America Great Again -lippis, jollaista Trump pitää kampanjoidessaan. Lippiksestä on tullut kulttiesine ja ilmeisen miellyttävä tulonlähde Trumpille.

Koska hotelli sattui olemaan kuudennella avenuella lähellä Trump Toweria, marssin Trump Towerin alakerrassa olevaan Trump Storeen. Lippiksiä oli kullatussa vitriinissä, vaikka The New York Times oli varoitellut Brooklynin hipstereiden ostaneen jo kaikki.

”Sitä pidetään kampanjalahjoituksena. Myymme vain amerikkalaisille”, myyjä sanoi.

Nuori kaveri näytti passiaan ja sai ostaa lippiksensä – jotka siis The New York Timesin mukaan olivat loppumassa koko maailmasta.

Piti siis löytää New Yorkista amerikkalainen, joka suostuisi antamaan henkilö- ja yhteystietonsa Trumpin kampanjalle, jotta saisin lippikseni. Tehtävä oli haastava, sillä kaikesta melusta huolimatta Trump on suosittu yhden republikaanifalangin keskuudessa, lähes kaikki muut inhoavat häntä, ainakin ehdokkaana.

Osa kieltäytyi heti. Osa vastasi niin epäselvästi, etten tiennyt oliko vastaus kielteinen vai myönteinen (nämä olivat juristeja). Osalta en kehdannut edes kysyä.

Lippiksiä kyllä näytti olevan, kun kävin suorittamassa välitarkastuksen, mutta hipsterirynnäkön uhka oli yhä olemassa.

Lopulta kolmantena päivänä yksi tuttava suostui, selvästi vähän vahingossa.

”Vihasin sinua, kun myyjä naputteli tietojani”, hän sanoi, kun antoi kullanväristä pahvista Trump-kassia minulle. Sisällä oli punainen lippis.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Havumetsän eksotiikkaa - 14.09.2015
• Oxford valmistautuu pääsykokeisiin - 03.12.2009
• Nokkela sanailua - 29.10.2009