Arkistot

Kolme asiaa, joista toimittajat puhuvat juuri nyt (ja joista yksikään ei ole valeuutiset)

En aio osallistua yhteenkään seminaariin, jossa käsitellään valeuutisia. Niin julistin ennen kuin pakkasin matkalaukkuuni toiveikkaasti sandaalit ja lähdin journalismifestivaaleille Italiaan. Minä ja Oxfordin toimittajakollegani vietimme toissa viikolla neljä päivää Perugian journalismifestivaaleilla. Päivät istuimme luennoilla, illat hyisen kevättuulen viilentämillä terasseilla. Molemmilla puhuttiin journalismin tulevaisuudesta. Olin jo etukäteen päättänyt, että vältän seminaareja valitessani kahta aihetta: valeuutisia ja …

Onko toimittajia vielä vuonna 2030?

Onko toimittajia vielä vuonna 2030?

Otsikon kysymys esitettiin vastikään Perugiassa Italiassa kansainvälisillä journalismifestivaaleilla. Tarvitaanko meitä yhä vuonna 2030 eli 13 vuoden päästä? Ketäpä ei kiinnostaisi oman ammattinsa tulevaisuus. Perugiassa paneelikeskustelu veti ison salin niin täyteen, että istumapaikat loppuivat kesken. Journalistiikan professori George Brock City Universitystä Lontoosta totesi, että tulevaisuudessa ajatus erillisestä toimittajien ammattikunnasta voi tuntua suorastaan oudolta. Oliko tosiaan, että …

Kahden vesihanan pesuallas jaksaa kummastuttaa – syy erikoiseen järjestelmään löytyy brittitalojen ullakolta

Oxfordin-kotimme kylpyhuoneen pesualtaasta sojottaa kaksi hanaa. Toisesta virtaa liian kylmää vettä, toisesta liian kuumaa. Pese siinä sitten käsiä. Jokainen Britanniassa matkustanut on varmasti törmännyt muinaishistorialliseen hanajärjestelmään. Vaikka joihinkin uusiin tai remontoituihin taloihin on asennettu moderneja sekoittajia, lukuisista löytyy yhä perinteinen kahden hanan järjestelmä. Kädet pestään pikaisesti kylmällä vedellä. Esimerkiksi parranajoa varten pesualtaaseen laitetaan tulppa ja …

Journalismi on kuin ravinto: pikaruuan jälkeen kaipaa jotain kypsyteltävää

Ihmiset eivät enää jaksa lukea pitkiä juttuja. Some on kutistanut keskittymiskykymme Instagram-kuvan mittaiseksi, eikä kännykän näytöltä jaksa tihrustaa ikuisuuteen skrollautuvaa juttua. Sellaisiin väitteisiin törmää usein, kun elättää itsensä kirjoittamalla 12 000 merkin mittaisia juttuja. Viimeistään täällä Oxfordissa olen alkanut uskoa siihen, etteivät ne pidä paikkaansa. Kyllä, ihmiset rakastavat maanantaiahdistuksen täydellisesti tiivistäviä meemejä. Se, että yhden …

Lyhyt oppimäärä englantilaisista käytöstavoista: näin jonotat ja pyydät anteeksi

Ennen muuttoa Oxfordiin moni kavereistani suositteli lukemaan antropologi Kate Foxin Watching the English -kirjaa. Kyseinen kirja kuvaa humoristisella ja tarkkanäköisellä otteella englantilaisten tapoja ja mieltymyksiä lähes kaikilla elämänalueilla niin arjessa kuin juhlassa. (Ja nimenomaan englantilaisten: Fox painottaa puhuvansa englantilaisista, ei brittiläisistä.) Lueskelin kirjaa jonkin verran Suomessa, mutta vasta Oxfordissa innostuin siitä enemmän. Näin Foxin kertomia …