Lapsuudessani juostiin pitkin maita ja mantuja, seikkailtiin metsissä, kiipeiltiin kallioilla ja tultiin illalla sisälle vasta kun oli ihan pakko. Aika usein vaatteet olivat repaleisia ja polvet ja naama naarmuilla, mutta kukapa siitä välitti. Paitsi äiti joskus.  En tiedä, miten brittilapset noin keskimäärin solmivat suhteen luontoon, mutta ainakin ne lapset, jotka sattuvat ulkoilemaan Oxfordin yliopistopuistossa, oppivat …

Tehdään nyt aivan aluksi yksi asia selväksi: En kaipaa Helsingin saati Oxfordin syys- ja talvisäitä. Loput vuodenajat saattavat parhaassa tapauksessa menetellä.  Muutenkin olen viime aikoina pohtinut molempien maitteni ja kotikaupunkieni kaipuun kohteita.

”Tiesuola ja lumilapiot ovat loppu ja huonon sään takia emme valitettavasti tiedä, milloin seuraava toimitus saapuu.” Paikallisen rautakaupan oveen teipatussa lapussa taitaa olla hieman sitä salavihkaista brittihuumoria, mutta kyllä, tällä saarella on nyt talvi. Ja lunta. Ja pakkasta. Ja kaaos.

Olen aiemmin ollut siinä käsityksessä, että toimittaja on suojassa siltä ajan riennolta, joka on hävittänyt Suomesta kokonaisia ammattikuntia. Yhä pienemmästä joukosta toimittajia voidaan kyllä tiristää irti yhä enemmän, mutta suomalaisjournalistin työtä ei voida siirtää Bangladeshiin tai antaa koneen tehtäväksi. Enää en ole niin varma asiasta. Kiitos perusturvani järkyttämisestä kuuluu italialaiskollega Nicola Brunolle, joka Oxfordissa opiskelun …

Toimittajan ja sosiaalisen median suhde pulpahtaa täkäläisissä keskusteluissa, luennoilla ja seminaareissa toistuvasti esiin.  Kohtuullisen yksimielisiä tuntuvat olevan: Ammattitaitoisen toimittajan on hallittava sosiaalisen median pelisäännöt, osattava käyttää sitä hyväkseen työssään, mutta myös tuotettava siihen itse sisältöä ja käytävä luontevaa vuoropuhelua yleisönsä kanssa.  Toimittajan on myös taidettava tekniset laitteet ja ohjelmat, sillä yhä useammissa toimituksissa edellytetään moniosaamista …