Archives

Uskon asioita

“This is China, don’t believe anyone.” Pilkoimme parsakaalia illallista varten, kun ystäväni kysyi, mitä pidän eräästä meneillään olevasta kurssista. Olin juuri kiirehtinyt iltaluennolta ruoanlaittoon. Kurssin aiheena on Kiinan nykypäivän diplomatia; se kuinka siitä päätetään ja se miksi päätetään, mitä lopulta päätetään. Sekin kuka oikeastaan päättää. Kerroin hänelle, että aihe on mielestäni mielenkiintoinen, mutta professorissa on …

Se ilta kun lamppu sammui

Sain vihdoin eräänä iltana kokea, miltä tuntuu elää Kiinan muurin varjossa. Ei sen kivisen, joka rakennettiin pitämään barbaarit ulkona ja kiinalaiset sisällä vaan sen, joka suojelee täällä asuvia liialta tiedolta ja epätoivottavilta suhteilta ulkomaailmaan. Kiinan suuri palomuuri, sensuurin kivijalka, ei näy kuuhun mutta sen merkitys nykypäivänä on vähintään yhtä merkittävä kuin edeltäjänsäkin. Monet toki tietävät, …

Rajankäyntiä

Oppiakseen ymmärtämään miten Kiina on, on hyvä matkustaa Kiinaan. Kokemuksesta tiedän, että se auttaa. Mutta ymmärtääkseen Kiinan erityisyyden kannattaa, kokemukseni mukaan, matkustaa sieltä pois. Ei kuitenkaan kauas, vaan nimenomaan lähelle, yhden rajan yli tai kapean meren taakse. Jonnekin, joka on ihan lähellä, mutta täysin toisin.

Kiinalaista ajanlaskua

Tämä maa syö aikaa. Olen vakuuttunut siitä. Yleensä se raastaa sitä huomaamatta päivieni pinnasta, joskus kuopaisee kauhalla selkäni takaa tunnin tai pari, silloin tällöin repii ja riepoo kokonaisia viikkoja vaikka kuinka taistelen vastaan. Se viettelee ja varastaa, kätkee hetket samaan paikaan kynäni, kamerani ja kirjojeni kanssa. Sinne missä on aikani ajatella mitä täällä oikeastaan tapahtuu. …

Uutisia Suomesta

Kolme ja puoli kuukautta sitten suljin toimitusjärjestelmän, uutiskuvavaihdon ja työsahköpostini viimeistä kertaa ainakin vuodeksi. Kymmenen uutisten lopputunnus ilmoitti, että olisin nyt virallisesti opiskelija. Toimittaja piti jättää Suomeen, sekä Kiinan että säätiön käskystä. Kirjautuessani ulos tietokoneeltani ja sanoessani pimeässä elokuun yössä ”hei” vahtimestarille, tuntui kuin olisin katkaissut napanuorani. Olisin nyt omillani, ilman systeemiä, joka syöttäisi minulle …