Maaliskuun ensimmäisenä perjantaina Bratislavassa oli säätiedotuksen mukaan 5 astetta pakkasta, mutta ilma tuntui kolme kertaa kylmemmältä. Hiljainen kulkue purkautui päivän viimeisessä sinertävässä valossa aukiolle kaupungin keskustassa. Arvion mukaan paikalle oli kerääntynyt noin 25 000 ihmistä. Kaikki heistä olivat tulleet muistamaan edellisellä viikolla murhattua toimittajaa Jan Kuciakia ja hänen puolisoaan, arkeologi Martina Kusnirovaa. Monilla oli silmissään …

Nimellisesti sosialistisessa Kiinassa on maailman eniten miljardöörejä. Rakennus, joka mielestäni kiteyttää nyky-Kiinan perimmäisen ristiriidan parhaiten, sijaitsee Shanghain Shanxi Nan Lun metroaseman liepeillä muodikkaassa French Concessionissa, eli Ranskan siirtomaa-aikoina hallitsemalla alueella. Talon alakerrassa on Guccin lippulaivamyymälä. Sen tyylikkäät näyteikkunat viestivät, että sisällä myydään luksustuotteita, joihin vain harvoilla ja valituilla on varaa. Kaupan yläpuolella on suurikokoinen videonäyttö, …

Syyslukukauden lopulla istuin kotona keittiönpöydän äärellä, ympärilläni läheiseksi tullut porukka opiskelukavereitani. Unkarilainen ystäväni oli tehnyt meille aterian kotimaastaan, paprikás csirkea, ja syötyämme hän sanoi hiljaa: ”Tämä oli minulle ensimmäinen tällainen ilta koko vuonna.” Tällaisella hän tarkoitti rentoa yhdessä notkumista, hyvän ruoan syömistä ja naurua, ilman murehtimista. Aloin melkein itkeä. Yhdeksän kuukauden maisteriohjelman aikana hommia on …

”Lumi alkaa pikku hiljaa menettää uutuusviehätyksensä”, puuskahtaa intialainen ystäväni ja potkii sohjoa märillä kengillään. Oxfordissa on juuri ollut talven kolmas iso lumimyräkkä, ja tarvomme opiskelijaryhmän kanssa eteenpäin lumisateessa. Nyt puhutaan säästä. Siitä taidetaan puhua Suomessakin parhaillaan aika kiivaasti. Materiaalia kun on. Mutta hoi te lumen keskellä kärvistelevät kansalaiset: Suomessa sentään on tietotaitoa, jonka avulla kinostenkin …

Olen asunut kolme kertaa ulkomailla, kullakin kerralla vuoden verran: vuoden ikäisenä Marburgissa Länsi-Saksassa, parikymppisenä Oxfordissa Englannissa ja nyt Berliinissä. Marburgista en muista mitään, joten tilapäistä berliiniläisyyttäni pystyn vertaamaan vain 20 vuoden takaiseen vuoteen vaihto-opiskelijana Oxfordissa. Silloin muuttujia oli merkittävästi vähemmän, ja niistäkään monia ei tarvinnut itse ratkaista. Erasmus-vaihto-opiskelu Englannissa tuntuu näin jälkikäteen melkein avaimet käteen …