Haluaisin jakaa tämän hetken kertoakseni uudesta ihastuksestani. Kyllä, kyseessä on mies. Ja ei, vaikka otsikko sinne suuntaan viittaakin, hän ei ole Kiinan kansantasavallan perustaja ja sen pitkäaikainen johtaja Mao Zedong. Olen nimittäin hullaantunut shanghailaiseen ylikomisarioon, joka taistelee rikollisuutta ja korruptiota vastaan. Eikä siinä kaikki: hän on myös runoilija ja kirjallisuuskriitikko.

Vappujuhlissa puhe kääntyi journalismiin (vääjäämätöntä bileissä kuin bileissä, kun seurassa on toimittajia). Vertailimme suomalaisen ja saksalaisen median eroja, kun Saksassa vuosia asunut suomalainen ystäväni kertoi, miksi oli kaksi vuotta muuttonsa jälkeen lakannut katsomasta suomalaisia tv-uutisia: ”Viimeinen pisara oli, kun Ylen puoli yhdeksän uutislähetyksessä kerrottiin pääuutisena, kuinka mustikat ovat nyt kypsiä poimittaviksi.”

Reuters-instituutissa opiskelee kanssani toimittajia ympäri maailmaa. Vaikka ammatti on sama, työn sisältö ja haasteet vaihtelevat rankasti. Tässä viisi asiaa, jotka olen oppinut kurssikavereiltani.

Olin tapaamassa holokaustista selvinneiden juutalaisten lapsia. Tai lapsia ja lapsia — keskitysleirivankien jälkeläiset ovat jo enimmäkseen eläkeiässä. He ovat niin sanottu toinen sukupolvi. Siististi pukeutuneet rouvat kertoivat Neue Synagoge -museossa pidetyssä keskustelutilaisuudessa, miten kamalia äitejä ja isiä heidän vanhempansa olivat. “Ei ihme, että monet meistä ryhtyivät psykologeiksi, terapeuteiksi tai lääkäreiksi”, sanoi kuusikymppinen nainen, joka työskenteli …

Kuumaa kamaa on VR täälläkin. Tätä kirjoittaessani Tuija Pallaste ehti jo julkaista hehkutuksensa Annenbergin suunnalta. Jatkan täältä Berkeleysta. Pahvit silmillä, kädet huitoen. Editoin tästä muutaman rivin tekstiä pois välistä (etten toista Tuijaa ) ja hyppään suoraan juttuihin, joita olemme täällä New Media Visuals -tunneilla ihmetelleet. Klikattavaa ja koettavaa: