Viisi museota, joissa et ole käynyt

26.07.2016
In: Berlin
Avatar photo

Kira Gronow

Kira Gronow opiskeli lukuvuoden 2015 - 2016 Berliinin Freie Universitätissä.

Tässä viisi erinomaista museota, joista harvat Berliinin-kävijät tietävät, vaikka syytä olisi.

1. Gedenkstätte Deutscher Widerstand 

Vastarintaliikemuseo sijaitsee samassa Bendler Block -rakennuksessa, missä Hitlerin vastaista salaliittoa johtanut upseeri Claus von Stauffenberg oikeasti työskenteli sodan aikana. Talon sisäpihalla hänet lopulta myös teloitettiin. Stauffenbergin vanhassa työhuoneessa kerrotaan pommiattentaatin etenemisestä tunti tunnilta, kuin jännitysnäytelmänä. Hitler selvisi iskusta hengissä kuin ihmeen kaupalla. Attentaatista on olemassa elokuva Operaatio Valkyrie (jonka nimi on suomennettu omituisesti). Tapasin museossa viime viikolla englantilaisen historioitsijan, joka oli ollut mukana filmin teossa. Hän kehui elokuvaa paitsi sen autenttisuuden, myös Stauffenbergiä esittäneen Tom Cruisen osalta. “Attentaatin päivänä 20. heinäkuuta 1944 oli kuuma, niin kuin tänäänkin”, hän sanoi ja pyyhki hikeä otsaltaan.

2. Gedenkstätte Stille Helden

Hiljaisten sankarien museo on omistettu niille saksalaisille, jotka auttoivat juutalaisia pakenemaan tai piiloutumaan sodan aikana. Noin 1700 juutalaista selvisi sodasta hengissä piileskelemällä Berliinissä. Mutta toisin kuin moni ehkä luulee, he eivät piileskelleet Amsterdamissa asuneen Anne Frankin tavoin yhdessä paikassa. Monelle ainoa tapa pelastua oli se, että he vaihtoivat yöpaikkaa viikoittain tai jopa päivittäin. Näin he eivät kiinnittäneet uteliaiden naapurien huomiota. Selviytyminen vaati melkein aina useiden tavallisten berliiniläisten apua. Suurkaupunkiin oli kuitenkin helpompi piiloutua kuin pienille paikkakunnille. Eräs tuntemani, nykyään 94-vuotias juutalaisrouva nukkui yöt paperikaupan tiskin alla ja selviytyi.

3. Dokumentationszentrum NS-Zwangsarbeit

Schöneweidessa sijaitseva pakkotyömuseo on yksi Berliinin koskettavimmista museoista. Siellä kerrotaan koruttomasti pakkotyöhon joutuneiden ulkomaalaisten – usein itäeurooppalaisten naisten – kohtaloista. Patteritehtaassa he joutuivat käsittelemään myrkyllisiä kemikaaleja ilman suojahansikkaita. Pommitusten aikana he eivät päässeet pommisuojaan. Kaikkein kurjimmin kohdeltiin niitä naisia, jotka olivat raskaana. Heille tehtiin joko pakkoabortti tai vastasyntynyt lapsi vietiin väkisin pois. Vitriinissä on jopa esillä instrumentti, jolla naisille tehtiin abortteja. Muuten raskaudenkeskeytykset olivat kiellettyjä natsi-Saksassa. Valkovenäläinen ystäväni työskentelee tässä museossa ja hän on kertonut, että natsien teettämän pakkotyön laajuudesta löytyy jatkuvasti uutta tietoa.

4. Haus der Wannsee-Konferenz

Hurmaavan kaunis talo Wannsee-järven rannalla, jossa tehtiin eräs Euroopan historian hirveimmistä päätöksistä. Täällä sinetöitiin juutalaisten kansanmurha tammikuussa 1942. Museon seinällä on kopio natsien piirtämästä Euroopan kartasta, missä on jokaisen maan päälle merkitty juutalaisten lukumäärä. Myös Suomen juutalaiset ovat kartassa mukana. Olen miettinyt, miten heille olisi käynyt, jos sota olisi jatkunut pidempään. Wannseen konferenssin museossa näkee myös sen, miten vähin rangaistuksin monet natsit pääsivät sodan jälkeen. Esimerkiksi konferenssiin osallistunut SS-pomo Otto Hofmann joutui sodan jälkeen vankilaan, mutta jo 1950-luvulla hän työskenteli taas liikemiehenä Württembergissä.

5. Gedenkort SA-Gefängnis Papestrasse

Vasta pari vuotta sitten Südkreuzissa avattu museo on karmiva paikka. Alkuperäisessä kunnossa olevassa kellarissa pääsee eläytymään siihen, miltä SA-miesten perustamassa vankilassa näytti keväällä 1933. Natsit aloittivat julman terrorin heti valtaannoustuaan. Opposition edustajat, kuten SPD:n ja kommunistien kannattajat, pidätettiin laittomasti ja pahoinpideltiin. Pahoin mukiloidut, verta vuotavat vangit joutuivat makaamaan kellarin paljaalla betonilattialla. Fyysisen kidutuksen lisäksi vankeja nöyryytettiin monin tavoin. Juotavaksi heille tarjottiin ensin vartijoiden virtsaa, sitten suolavettä. Jotkut pantiin suutelemaan SA-miesten saappaita.

+ Bonus: Olympiastadion ja Gleis 17 -muistomerkki

Ensi viikolla tulee kuluneeksi 80 vuotta Berliinin kesäolympialaisista. Vuonna 1936 valmistuneella Olympiastadionilla kannattaa ehdottomasti käydä, vaikkei olisi urheilufani. Kolmannen valtakunnan suuruudenhulluuden mittasuhteet tajuaa viimeistään täällä. Sitä paitsi stadionin seinällä olevaan muistolaattaan on kaiverrettu myös suomalaisten olympiamitalistien nimiä. Samalla suunnalla voi käydä katsomassa valtavaa Gleis 17 -muistomerkkiä, joka on Grünewaldin S-Bahn-aseman vieressä. Tältä asemalta lähtivät junat, jotka veivät Berliinin juutalaiset viimeiselle matkalle kohti itää.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment