Sunnuntai-iltana TV:stä tuli realitysarja ”Four In A Bed”. Siinä on neljä yrittäjäpariskuntaa tai perhettä, joilla kaikilla on oma pieni hotelli tai majatalo jossain päin Britanniaa. Pariskunnat yöpyvät toistensa majapaikoissa ja arvostelevat niiden siisteyttä, viihtyisyyttä jne. Yksi Hollannista muuttanut pariskunta oli syvästi kauhistunut ja loukkaantunut, kun yhdessä majapaikassa oli pöytäliinana Britannian lippu.

”Tuohan on lipun häpäisemistä, laittaa siihen päälle nyt kuppeja ja kippoja, ei meillä Hollannissa!”

Ilmeisesti hollantilaispariskunta oli asunut Briteissä vasta vähän aikaa, sillä Britannian lippu Union Jack tulee kyllä täällä vastaan kaikkialla mitä ihmeellisimpinä versioina. (Lipun virallinen nimi on Union Flag, mutta laivoissa käytetty Union Jack on levinnyt laajalti lipun lempinimeksi.)

Brittilipusta voi tehdä vaikka housut

Union Jackillä voi koristaa pyyhkeitä, lakanoita, mattoja, pöytäliinoja, tyynyjä ja muita kodin tekstiilejä. Sillä voi värittää teekuppeja ja pannuja, paitoja, tapetin, lakanat, verhot, jopa pölynimurin. Eikä se ole turisti eikä mikään joka ei osta sateenvarjoa lipun väreissä. Pyhää ei ole myöskään lipun väritys: siitä voi vapaasti vääntää kukkakuviota, tehdä siitä harmahtavan vintageversion tai ihan mitä designerit keksivätkään.

Union Jack -sateenvarjo on must.

Kirkkaat perusvärit tekevät Britannian lipusta suositun ja helposti muunneltavan. Suomen lipun valkoinen ja hailakan keskisininen eivät varmasti tekisi samanlaista vaikutusta. Tosin Suomessa lipun käsittelystä ja käytöstä on tarkat säännöt – vieläkin saatetaan kauhistellaan urheilumaaotteluissa kannattajien piirtämiä epämuotoisia siniristilakanoita. Muutenkin Suomen lippua joka paikassa viljelevää pidettäisiin poliittisesti jotenkin epäilyttävänä.

Ehkä historiassa ja Iso-Britannian koostumuksessa on selitys?

Kuningatar Elisabet I:n kuollessa Skotlannin Jaakko I peri myös Englannin kruunun. Mutta siitä tulikin ongelma – minkä lipun kuninkaan laivasto nostaisi mastoon, Skotlannin sinivalkoisen vinoristin vai Englannin punavalkoisen ristin? Näiden yhdistämisestä syntyi ensimmäinen Union Jack. Myöhemmin Irlanti liittyi Iso-Britanniaan ja lippuun lisättiin vielä yksi punavalkoinen vinoristi. Walesin lohikäärme jäi lipusta pois, koska Wales oli jo aiemmin osa Englantia.

Mutta vaikka Iso-Britannialla on yhteinen lippu, itsehallintoalueet Skotlanti, Wales ja Englanti käyttävät ahkerasti yhä omiakin lippujaan. Tosin ei niilläkään ole mitään lakia lipun häpäisemisestä. Ehkä se on jotenkin peribrittiläistä – maan itsetuntoa ei yksi lippu hetkauta. Eihän Britannialla ole kunnon perustuslakiakaan.

En ole britti, vaan englantilainen.

Siksi olikin yllätys, että prinsessa Dianan kuolema vuonna 1997 nosti lipun koko kansakunnalle tärkeäksi. Siihen asti oli käytäntönä, että kun kuningatar Elisabet II on kotona, Buckinghamin palatsin katolla liehuu kuningattaren oma lippu, Royal Standard. Dianan kuollessa kuningatar Elisabet II ei ollut Buckinghamin palatsissa, joten palatsin lipputanko oli tyhjä. Valtavan yleisönärkästyksen jälkeen kuningatar määräsi poikkeuksellisesti, että Dianan hautajaispäivänä palatsin katolla on puolitangossa Britannian lippu. Siitä asti Union Jack on saanut vuorotella Buckinghamin palatsissa kuningattaren lipun kanssa.

Britannian lipusta tulee ulkopuolisellekin pian kotoisa olo. Siksi en olekaan varustanut omaa viktoriaanista vuokrakämppääni suomalaisilla tavaroilla. Sen sijaan olen hankkinut kaikenlaista Union Jack-tavaraa: julisteen, teemukit, pöytäliinan, tyynyjä. Jotenkin se auttaa sulahtamaan helpommin osaksi tätä brittikulttuuria. Tea, anyone?

Ah, niin kotoisaa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Musiikki on bisnestä - 28.05.2013
• Kahden kodin välissä - 08.04.2013
• Pojasta polvi vai omena puusta - 19.02.2013
• Oldies and newbies - 23.01.2013
• Kaksi yhden hinnalla - 04.12.2012
• Satusetiä ja murhaturisteja - 02.10.2012