Columbia Universityn tutkivan journalismin kurssin kattaus oli erittäin monipuolinen eivätkä teemat rajoittuneet taitoihin ja tietoihin, jotka soveltuisivat vain tutkivaan journalismiin. Aiheet vaihtelivat tiedonhausta ideointiin, datajournalismista isojen aiheiden kertomiseen, toimittajan turvallisuudesta tietoturvaan ja faktantarkistukseen. Mukaan mahtui myös yksityisetsivän esitys haastattelutekniikoista ja erittäin mielenkiintoinen tietoisku uutisvideoiden uusimmista ideoista.

Kurssiin sisältyi myös vierailu New York Timesin toimituksessa, jossa saatiin kuulla lehden panostuksesta Facebook liveen. NY Timesin toimittaja Louise Story kertoi myös, että toimitus lähettää sähköpostitse juttujaan tapauskohtaisesti valikoiduille sosiaalisen median vaikuttajille siinä toivossa että nämä jakaisivat juttua sosiaalisessa mediassa. Kierroksen perusteella Timesin toimitus on paljon homogeenisempi  (=valkoisempi) kuin lasitalon ympärillä kuhisevan kaupungin muu väki.

Kurssin opit tiedonhakuun olivat parhaimmillaan erinomaisia, mutta osin liian yhdysvaltalaisiin lähteisiin keskittyviä. Osa luennoitsijoista eksyi välillä pitkiin suosikkitietokantojensa listoihin miettimättä miten muista aiheista tietoa etsivät toimittajat voivat hyödyntää niitä. Ja sekin tuli todettua, etteivät aivan kaikki amerikkalaisetkaan toimittajat ole vetäviä esiintyjiä. Kaikki opettajat olivat kovia asiantuntijoita, mutta kaikki eivät olleet miettineet miten esittää asiansa. Parhaat opettajat laittoivat opiskelijat tekemään harjoituksia, jotka todella pakottivat miettimään. Esimerkiksi erittäin hyödyllinen faktantarkistusharjoitus tehtiin tutkimalla faktojen keksimisestä epäillyn toimittajan juttua ilman internetin apua.

Kurssin aikana tuli selväksi, että suomalaisen journalismin isoin ero amerikkalaiseen on resursseissa. New York Timesin Andrew Lehren kertoi, miten hän sai työparin kanssa kaksi viikkoa aikaa löytää uusi näkökulma isoon uutisaiheeseen. Lehrenin mukaan tässä ajassa syntyy kymmenkunta mahdollista juttuideaa, joista ehkä yksi tai kaksi toteutetaan. ProPublican A.C. Thompson puolestaan esitteli dokumenttiaan, jota hän oli työstänyt kolme vuotta.

Itselleni urheilutoimittajana oli mielenkiintoista kuunnella, miten Andrew Lehren kertoi ideoineensa urheilujuttujaan. Monissa tapauksissa kyse oli kekseliäästä ja luovasta tavasta etsiä laajempaa ilmiötä päivittäisuutisen takaa ja hankkia dataa tukemaan hypoteesia laajemmasta ilmiöstä.

Urheiluinnostaan huolimatta Lehren myönsi taukokeskustelussa, ettei ollut koskaan käynyt maailman kuuluisimmalla katukoriskentällä Harlemin Rucker Parkissa, vaikka opettaa Columbian yliopiston lisäksi New York City Collegessa, joka on keskellä Harlemia.

Kurssin muut osallistujat olivat Suomen lisäksi Sveitsistä, Saksasta, Taiwanista, Intiasta, Italiasta, Yhdysvalloista, Singaporesta ja Hongkongista. Yksi kollegoista pääsi testaamaan amerikkalaista terveydenhuoltojärjestelmää saatuaan korvatulehduksen. Lasku viiden minuutin päivystyskäynnistä oli 1400 dollaria ja antibioottikuurin hinta 400 dollaria. Neuvottelun jälkeen apteekista soitettiin lääkärille, joka vaihtoi puhelimessa lääkemääräyksen vajaat 300 dollaria halvempaan.