Terveiset Los Angelesin USC School of Annenbergista, jossa lukuvuosi erikoisjournalismin ohjelmassa on käynnistymässä. Itse asiassa tuhannet muut yliopistolaiset valmistautuvat työhön komealla kampuksella. Me erikoisjournalismin opiskelijat pulahdimme syvään veteen jo elokuun alussa kaksiviikkoisella monimediakurssilla. Opimme videon, äänen, tekstin ja kuvan käsittelyn taitoja ja kuuntelimme monimediaeksperttien näkemyksiä alan tulevaisuudesta – kaikkea tätä luonnollisesti yhtä aikaa.

En tiennytkään, että tehokurssi voi olla näin tehokas. Koulupäivät venyivät kymmentuntisiksi, minkä lisäksi ahersimme kotiläksyjä loppuyöt. Mutta nyt hurja tahti on ohi. Syksyn lukujärjestys tuntuu liiankin helpolta, mutta sekin kupla puhjennee ensi viikolla.

Lukijaa tuskin kiinnostaa ruokataukojemme pituus. Yhdysvalloissahan kahtakymmentä minuuttia pidempi lounastauko lasketaan jo lomaksi. Aion kertoa alkajaisiksi, mitä täällä opiskellaan ja millaisia taitoja täällä voi kartuttaa, jos harkitset pyrkimistä USC:n Specialized Journalism Master’s Programiin ensi syksyksi. Kerron myös, miten tänne haetaan. Nimittäin USC on yksi ainoista HS-Säätiön stipendihaun kohteista, jonne pitää suorittaa pääsykoe.

Mielestäni tämä ohjelma sopii niin monimedian noviisille kuin kokeneemmalle nettijournalistille. Kurssin alun kahden viikon teho-opetuksessa aloittelijakin pääsi nopeasti jyvälle. Opimme käyttämään FinalCutPro-video-ohjelmaa, äänieditointia, kokoamaan ääni-diaesityksiä. Yhdistelimme monimedian eri elementtejä juttukokonaisuuksiksi.

Minulle kuvaaminen, videoeditointi ja äänieditointi olivat jo tuttua, mutta haasteena tottuneille on ylittää itsensä, kyseenalaistaa omat työrutiininsa ja oppia lisää. Haluan kotoisan näppituntuman vaativaankin nettityöhön. Kentällä ei ole aikaa miettiä tekniikkaa.

Joukossamme on perustoimittajien lisäksi taiteilijoita, dokumentaristeja, valokuvaajia ja ammattiblogaajia. Toistemme töitä seuratessa ravistelemme omia käsityksiämme niin teknisesti kuin sisällöllisesti. Inspiroiduin todella paljon taiteilijoiden tavasta tehdä videota, mikä ei ole samalla lailla näennäisobjektiivista kuin mihin me toimittajat usein pyrimme.

Syyslukukausi on juuri alkamassa. Jokainen erkoisjournalismin opiskelija valitsee erikoistumisalansa. Vaihtoehtoina ovat muun muassa taide, tiede ja maahanmuutto. Minä valitsin opetuksen ja koulutuksen – osin aihepiirin kiinnostavuuden takia, osin siksi, että käytämme kurssilla Applen iPadeja alustana sisällölle.

Lisäksi opiskelen journalismin tutkimusmetodeja. Digital Media Workshop –kurssilla syvennytään kuvailmaisuun netissä. Ilmoittauduin myös Yhdysvaltain politiikan kurssille.

Valitsemiemme kurssien lisäksi editointitiloissa järjestetään säännöllisesti kursseja, joilla opitaan käyttämään monimedian tuotannon ohjelmistoja.

Tiedekunnan netti-, radio- ja tv-toimitus värväävät opiskelijoita auttamaan tuotannossa, joten käytännön harjoittelua saa tehdä niin paljon kuin sielu sietää. Monilla kursseilla voi verkostoitua myös laajemmin, koska projekteja tehdään yhteistyössä myös paikallisten ja valtakunnallisten tiedotusvälineiden kanssa.

USC on loistavan monialainen yliopisto. Me journalismin opiskelijatkin saamme valita kursseja koko yliopiston valtavasta valikoimasta – bisneksestä ja politiikasta elokuvatuotantoon ja seismologiaan.

Jos saat syksyllä stipendin USC:hen, sinulla riittää tekemistä koko vuodenvaihteeksi. Pelkkä stipendi ei takaa sisäänpääsyä, vaan yliopistoon pitää hakea sisään. Ensin hakija tekee Helsingissä GRE (Graduate Record Examination) –kokeen, jossa mitataan kielen ja matematiikan taitoja sekä englannin kielen osaamista mittaavan TOEFL-testin.

GRE-testi on pääsyvaatimuksena monessa Yhdysvaltain yliopistossa. Se ei ole helppo kokeneellekaan englannin kielen osaajalle, mutta ei myöskään mahdoton. Testi on nopeatempoinen, joten se vaatii paitsi kielitaitoa, myös taktikointia minuuttikelloa vastaan. Kylmiltään testiin ei kannata mennä. Suosittelen kertaamaan ainakin matematiikasta yhtälöitä, prosenttilaskua ja geometrian kaavoja sekä GRE-sanakokeiden harjoittelua. TOEFL-testi ei ole mielestäni kovin vaativa, jos englannin taito on kohtalainen.

Testien lisäksi yliopistoon pitää lähettää kopioita tutkintotodistuksista, CV, juttunäytteitä sekä vapaamuotoinen kirje, jossa hakija kertoo kyvyistään ja odotuksistaan. Paperiruljanssi vie ihmeen paljon aikaa. Ja kun vihdoin saat juhlallisen hyväksyntäkirjeen, joudut kiireen vilkkaa hakemaan viisumia Yhdysvaltoihin. 

Sitkeys kannattaa, sillä vuosi Los Angelesissa antaa varmasti paljon – enkä tarkoita vain opintoja ja toimittajan taitoja. Mutta niistä ja journalismin kehityssuunnista täkäläisestä näkökulmasta katsottuna lisää seuraavissa kirjoituksissa.

Kommentoi blogia ja lähetä kysymyksiä, jos haluat tietää lisää opinnoista, asumisesta jne. Voit kirjoittaa kysymyksiä myös sähköpostiini kcrowley@usc.edu.

Voit seurata myös blogiani. Blogin pitäminen kuuluu opintoihini. Muun muassa kurssityöni julkaistaan siellä.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Sairaalakierros Kaliforniassa - 05.05.2011
• Hyväntekijöiden radioaalloilla - 18.02.2011
• IPad-journalismin jäljillä - 01.12.2010
• Hei, me blogataan! - 27.10.2010