Tervetuloa lampaan vuoteen. Tänään on uuden vuoden juhlinnan viides päivä, ja odotan kiinnostuneena, millaista jytinää ensi yöstä tulee. Kadulla pamahtelee nytkin. Kello on yksitoista aamupäivällä.

Paikallisen kaverini mukaan tuleva yö on kolme kertaa äänekkäämpi kuin aattoyö. Ja sekin oli melkoinen: Pikkupommit vavahtelivat korttelini kerrostalojen väleissä, siellä ja täällä, värjäsivät tornitalojen seinät välkkeellään. Ilotulitteiden räiskeitä piti paeta parvekkeelta sisään. Kun heräsin aamukahdeksalta, satunnainen pauke jatkui.

En tiedä, mitä katujen pommimaakarit ajattelevat, mutta perinteisesti kiinalaiset karkottavat ilotulitteilla, papateilla ja paukkupommeilla pahoja voimia ja toivovat hyvää onnea uuteen vuoteen. Yleisperiaate kuuluu olevan, että mitä lujempaa sen parempi.

Virallinen Kiina yrittää vähentää ilotulitteiden pamauttelua. Johto on muistuttanut kansaa ympäristöhaitoista, toistellut paukkujen lisäävän ilmansaasteita, rajannut tulitteluun salittuja alueita ja vähentänyt ilotulitteita myyvien kauppojen määrää.

Kiinalaisen kaverin kännykkä piippasi eilen, kun notkuimme kaupungilla. Shanghain hallinto se siellä vetosi jokaiseen paikalliseen tekstiviestillä, että olisivat vastuullisia kansalaisia ja rajoittaisivat paukkupuuhia. Kaverin perheessä viesti oli jo mennyt perille, eikä heillä oltu raketteja ostettu.

Uusi vuosi on kiinalaisille valtava juhla. Suomalaiset ovat kuvanneet, että meillä samaa tarkoittaisi, jos joulu, juhannus ja ehkä vielä jokin kolmas pyhä siirrettäisiin samalle viikolle.   Ilotulitusta lukuunottamatta Shanghai on tuntunut näinä päivinä hiljaisemmalta ja tyhjemmältä kuin koskaan. Lähikauppojen pikkukaupat löivät ovensa kiinni ja korttelin jalkakäytävillä iltaisin tanssivat tädit katosivat sukuloimaan. Ravintolaillalliselle oli parempi suunnata länsimaalaisten suosimille alueille.

Miltei koko Kiina matkustaa uutta vuotta ympäröivinä viikkoina,ja yksi yleisimmistä reiteistä kulkee Shanghaista pois päin. Kotiseuduiltaan pois muuttaneet reissaavat kotiin, jotkut lähtevät lomamatkalle. Uuden vuoden ryysistä kutsutaan usein maailman suurimmaksi migraatioksi. Yksistään viime maanantaina tien päällä oli noin 80 miljoonaa kiinalaista.

Kaiken kaikkiaan matkoja arvioitiin tänä vuonna kertyvän yli 3,5 miljardia 40 päivän aikana. Minä panin rikkani rokkaan junailemalla Hangzouhun, järvimaisemistaan kuuluisaan kaupunkiin Shanghain lähistöllä.

Ei länsimaisille vaikutteille

Shanghai heräilee uudelleen eloon maanantaina 23. päivä alkavalla viikolla. Täysillä Kiina pyörii kuitenkin jälleen vasta maaliskuussa. Uusi vuosi sattui tänään myöhäiseen ajankohtaan, ja siksi lukukausien välinen tauko jatkuu yliopistolla yhä.

Täyttä hiljaiseloa yliopistomaailmassa on tuskin kuitenkaan eletty. En tiedä, mutta luulen, että moni professori on miettinyt edellisinä viikkoina, mitä tuleman pitää.

Kuten kerroin aiemmin, Kiinassa eletään erikoisia aikoja. Presidentti Xi Jinping puskee eteenpäin uudistuksia, joista lännessä on näkynyt selvimmin korruption vastainen kampanja, jossa ei säästellä ”kärpäsiä” eikä ”tiikereitä”. Samaan aikaan johto on tiukentanut ideologista otettaan, ja tämä on näkynyt myös yliopistomaailmassa. Uutistoimistojen mukaan useita suorapuheisia professoreja on pidätetty tai erotettu sen jälkeen kun Xi tuli valtaan. Joulukuussa presidentti esitti, että kouluissa ja yliopistossa tulisi keskittyä enemmän ”ideologiseen ohjaukseen”.

Tammikuun lopussa äänessä oli opetusministeri, joka vaati, että yliopistojen tulee vähentää länsimaisten ideoiden näkyvyyttä ja kuuluvutta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi länsimaisten oppimateriaalien käytön rajoittamista. ”Älkää koskaan päästäkö luokkahuoneisiin oppikirjoja, joissa promotoidaan länsimaisia arvoja”, ministeri sanoi Kiinan Xinhua-uutistoimiston mukaan. Puoluejohtoakaan ei sovi opetustiloissa arvostella, ministeri jatkoi.

Omilla kursseillani Fudanissa istuu pääasiassa ulkomaalaisia opiskelijoita. Opetus on englanniksi, ja suuri osa oppimateriaaleista on länsimaista käsialaa. Mitä luultavimmin meihin ovat päteneet eri säännöt tähänkin saakka, ja on vaikeaa kuvitella, että mikään muuttuisi. Mutta entä paikalliset opiskelijat? Vähemmät maineikkaat yliopistot? Ainakin New York Timesin perusteella tilanne huolestuttaa osaa yliopistojen henkilökunnasta. Osa pelkää, että opetuksen taso heikkenee. Osa pohtii, että linjaukset muistuttavat 1960- ja 70-lukujen kulttuurivallankumouksen ideologisesta puhdistuskampanjasta.

Moni on huomauttanut, että Kiina hyötyy ulkoa tulevista ideoista. Opetusministeri itsekin arvioi vielä vuonna 2011, että ulkomaailmasta on hyvä ottaa oppia. ”Olivat he rikkaita tai köyhiä, sosialisteja tai kapitalisteja, voimme ottaa heiltä opiksi, mikäli se on hyödyllistä kehityksellemme”, hän pohti New York Timesin mukaan.

Huomionarvioista on, että valtavat joukot kiinalaisia opiskelee ulkomailla, ja etenkin eliitti lähettää lapsensa maailmalle opiskelemaan. Näin on tehnyt myös presidentti Xi Jinping.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Kaksisataa uutta miljönääriä - 27.07.2015
• Selitä Kiinan rahoitusjärjestelmän erityispiirteet - 05.06.2015
• Uskonnoton mutta maailman kristityin? - 24.04.2015
• Viiden miljoonan opiskeluasunto - 27.03.2015
• Shanghaista riisiviljelmille - 20.01.2015
• Toisin ajateltuja takkeja - 14.11.2014
• Mitä jos Kiina jatkoi löytöretkiään? - 10.10.2014