Kun Yhdysvaltain 45. presidentti Donald Trump vannoi tammikuussa 2017 virkavalansa, toimittajat ympäri maailman seurasivat tapahtumaa hämmennyksen vallassa.

Vaihtoehtoisia faktoja, nepotismia, salailua ja uhkailua suosiva presidentti on epäilemättä suuri uhka läntiselle demokratialle ja sananvapaudelle. Trump on julistanut sodan mediaa vastaan – mutta samaan aikaan tehnyt talousvaikeuksien keskellä painivalle lehdistölle ison palveluksen.

Newsonomics-sivusto raportoi maaliskuussa Yhdysvaltalaisen laatumedian saaneen presidentinvaalien jälkeen suuret määrät uusia digitilauksia- ja jäsenyyksiä. Esimerkiksi aikakauslehti New Yorker myi marraskuisen vaalipäivän ja tammikuun lopun välillä noin 250 000 uutta tilausta. Määrä oli 230 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja lehden levikki on nyt suurempi kuin koskaan. Myös sanomalehti Washington Post kertoi rikkoneensa kaikkien aikojen tilausennätyksensä sekä joulukuussa että tammikuussa.

Tilaajien lisäksi journalismin mesenaatit ovat heränneet. Tutkivaa journalismia tekevä ja voittoa tavoittelematon Pro Publica on moninkertaistanut rahoituksensa lyhyessä ajassa.

Suuriin amerikkalaismedioihin on perustettu kokonaisia toimittajaryhmiä, joiden ainoa tehtävä on seurata Donald Trumpia. Presidentin somesekoilut, karkeat kommentit ja salamyhkäiset poliittiset manööverit tuntuvat tuottavan kohahduttavia otsikoita joka ikinen päivä.

Trumpiin liittyvien asioiden penkominen on tuonut medioille merkittäviä uutisvoittoja. Esimerkiksi Washington Post pokkasi huhtikuussa Trump-raportoinnistaan Pulizer-palkinnnon. Toimittaja David Fahrenthold tutki presidentin hyväntekeväisyyslahjoituksia. Trump kertoi julkisuudessa lahoittaneensa veteraaneille kuusi miljoonaa dollaria, mutta Washington Post paljasti presidentin antaneen veteraaneille vain hieman yli miljoona dollaria.

***

Kansainvälisenä naistenpäivänä Wall Streetille pystytetty Peloton tyttö -patsas symboloi tasa-arvon lisäksi vallan haastamista.

Olen nyt kolmatta viikkoa Columbia Universityn tutkivan journalismin kurssilla. Donald Trumpista ja sosiaalisesta mediasta on puhuttu kurssilla paljon.

Omaksi yllätyksekseni kurssin vetäjien kanta sosiaaliseen mediaan on äärimmäisen tiukka. Käytännössä kurssin ohjelmaa tai siellä käytyjä keskusteluita ei saa käsitellä sosiaalisessa mediassa lainkaan. Yksi kurssin luennoitsijoista jopa kehotti toimittajia pysymään kokonaan erossa Twitterin, Instagramin tai Facebookin kaltaisista palveluista. Henkilökohtaisista asioista lörpöttely tai poliittisten mielipiteiden jakeleminen voi nimittäin kostautua tulenarkoja aiheita tutkivalle toimittajalle.

Columbian monipuolista luennoitsijajoukkoa yhdistää yksi asia: kaikkien mielestä juuri nyt eletään tutkivan journalismin kulta-aikaa. Haastattelutekniikoita opettanut yksityisetsivä myönsi olevansa ensimmäistä kertaa kateellinen nuorille toimittajille.

Donald Trumpin jälkeen lehdistöllä ei ole ollut pulaa uutisista.

Kolmen viikon kurssin aikana amerikkalaismedia on julkaissut muun muassa Donald Trumpin vanhimman pojan Donald Trump Juniorin käymää sähköpostikirjeenvaihtoa venäläisen asianajajan kanssa, uutisoinut Donald Trumpin terveydenhuolto-uudistuksen kaatumisesta sekä myöhemmin poikkeusmenettelystä Obamacaren kaatamiseksi. Lisäksi se on kertonut Donald Trump -kriitikkona tunnetun republikaanien senaattorin John McCainen aivokasvaimesta ja analysoinut Trumpin lehdistöpäällikön Sean Spicerin eroa sekä raportoinut Trumpin kieltävän transsukupuolisilta mahdollisuuden palvella maan armeijaa.

Ei päivää ilman hätkähdyttävää Trump-uutista.

Amerikassa kaikki on suurta. Ihmisistä ja yrityksistä saatavilla olevan datan määrä on pyörryttävä.