Arkistot

Berliini on umpitukossa

Berliini on umpitukossa

Joka paikka on tukossa. Kaikkialla on täyttä. Siinä päällimmäiset tunnelmat kolmen viikon Berliinissä asumisen jälkeen. Päiväkodit ovat tukossa. Koulut ovat tukossa. Asuntonäytöissä jonot yltävät portaikkoon asti.  Yliopiston luentosaleissa penkit loppuvat kesken. Muutin lokakuun alussa perheineni Berliiniin, jonne sain Helsingin Sanomain Säätiöltä apurahan toimittajan jatko-opintoja varten Freie Universitätissä. Tiesin toki etukäteen suurinpiirtein millainen byrokratiamylly täällä on edessä, …

Goodbye Lenin, goodbye natsi-Saksa

“Lapsuuteni ja nuoruuteni natsi-Saksassa oli ihanaa aikaa.” “Meillä oli aina niin hauskaa BDM:ssä, natsien tyttöjärjestössä.” Tällaisiin lausuntoihin törmää yhä useammin, kun lukee sodan eläneiden saksalaisten haastattelu- ja muisteluaineistoja nykypäivän historiankirjoista. Miten on mahdollista, että jollakin oli onnellinen lapsuus natsiaikana?

Viisi museota, joissa et ole käynyt

Tässä viisi erinomaista museota, joista harvat Berliinin-kävijät tietävät, vaikka syytä olisi.

Suomalaiselle sosiaalinen media on ystävä, saksalaiselle potentiaalinen vihollinen. Ajatus juolahti mieleen erilaisten havaintojen seurauksena jo ennen Berliinin vuoteni alkamista, mutta on Saksassa vietettyjen kuukausien aikana vain vahvistunut.

Ilta idolin (ja natsitelevision) seurassa

Tapasin idolini elävänä. Hän oli tyylikkäästi harmaantunut ja puhui matalalla, miellyttävällä äänellä. Hän tarjosi minulle pähkinäkakkua ja vihreää teetä lempiravintolassaan, charlottenburgilaisessa kirjakahvilassa. Mitä haluaisit tietää, hän kysyi. Öö… en saanut heti sanottua oikein mitään. Kurkkua kuivasi, pyörrytti lievästi.