”Berlin is over.” Näin julisti yhdysvaltalainen Gawker-sivusto helmikuussa ja avasi samalla kilpailun seuraavan ”maailman cooleimman” kaupungin löytämiseksi.

Viihdemaailman juoruihin keskittyneen Gawkerin ja sen yhden bloggaajan kirjoitukseen tarttui moni saksalaislehti. Berliiniläinen Tagespiegel ruoti Berliinin viileyttä useamman artikkelin verran ja päätyi siihen, että Berliini on kasvanut aikuiseksi. Die Welt puolestaan julisti Gawkerin jutun hölynpölyksi.

Kierroksia lisäsi äskettäin yhdysvaltalainen Rolling Stone –lehti, joka kirjoitti Berliinin cooleimpien aikojen olevan auttamatta ohi, vaikka tunkua kaupunkiin yhä riittää.

Niin ajattelevat myös monet saksalaiset, ainakin muut kuin berliiniläiset.

“Äh, se nyt on sellainen älykköjen kaupunki, ihmisetkin ovat varautuneita ja epäystävällisiä. Kymmenen vuotta sitten Berliini oli hip, nyt se on intellektuellien Mallorca”, mainzilainen kollega ähkäisi minulle alkuviikosta.

Berliinin nousu Euroopan bilekeskittymäksi alkoi Berliinin muurin murtumisesta 1989. Silloin ei tosin hipstereistä vielä tiedetty. Uudelleen yhdistyneeseen Berliiniin saapuivat erilaiset vaihtoehtoporukat, taidehörhöt, seikkailijat ja juhlijat ympäri maailmaa. Eksoottisen ja romuluisen Itä-Berliinin tyhjiksi jääneisiin rakennuksiin nousi klubeja ja baareja, jotka jo seuraavana yönä avasivat ovensa jossain muualla.

Underground-Berliinistä ei ole jäljellä juuri mitään, jos on paikallisia uskominen.

Nousu maailman hipsteripääkaupungiksi alkoi vuonna 2004. Berliiniläinen Zitty-lehti ajoittaa uusimman Berliini-hypen alun vuorokauden tarkkuudella: 28. huhtikuuta 2004 Liverpoolista lähtenyt Easyjetin Boeing 737 Next Generation -lentokone laskeutui Berliiniin kyydissään 122 brittituristia.

Zittyn uusin numero on omistettu Berliini-hypen kymmenvuotispäivälle. Brittituristien vyörystä alkoi Berliinin nousu keskiluokkaiseksi hipsterikaupungiksi. Seurasi tuhansia uusia lentoja, tuhansia uusia turisteja paitsi Euroopasta myös Yhdysvalloista ja Aasiasta. Zittyn haastatteleman berliiniläisen baarin omistajan jokainen uusi Easyjetin lentoyhteys muutti elämää kaupungissa. Esimerkiksi vuonna 2005 ja 2006 avattu Dublin-Berliini-yhteys toi mukanaan massoittain irlantilaisia.

Tasan kymmenen vuotta sitten avasi ovensa myös Berliinin klubikulttuurin valtias: Berghain. Rolling Stone -lehdessä sisäänpääsyä Berghainiin kuvataan liki uskonnolliseksi kokemukseksi. Klubin kolme päivää kestävät bileet, massiiviset jonot, maailmankuulut dj’t, äänentoisto ja vapaamielinen suhtautuminen seksiin ja huumeisiin nostivat Berghainin klubiksi, johon jokaisen itseään kunnioittavan klubbaajan oli päästävä. Sisäänpääsystä ei tosin ollut mitään takeita. Huhujen mukaan jopa Britney Spears on käännytetty ovelta.

Mutta nyt myös Berghain on julistettu uhanalaiseksi. Edes jonot eivät enää ole entisensä, ja se juuri on monien miestä ongelma. Berghain on avattu kaiken maailman turisteille ja siitä on nyt tullut ”klubimaailman Mustafa’s Kebab Gemüse”, valitteli berliiniläinen Dj Vijay Chatterjee Tagesspiegelissä.

Mustafa’s Kebab on Berliinin turistoitunein kebab-kioski, jonka edessä on vuorokauden ajasta riippumatta 20-30 metrin jono.

“Jossain vaiheessa se oli jokaisessa matkaoppaassa, ja maine leviää. Sitten jokainen Berliiniin saapuva turisti haluaa kokeilla sitä.”

Turistit, jos ketkä, ovat Berliinissä nyt out. Berliiniläisten ja kaupunkiin saapuvien turistien välit ovat paikoitellen varsin kireät. Monet berliiniläiset syyttävät turisteja huimasti kohonneista vuokrista, eikä ihme. Keskiviikkona Berliner Morgenpost kertoi, että uudelleen vuokrattujen asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 14 prosenttia.

Vuokrien nousu ei silti ole yksin ulkomaalaisten syytä. Monet berliiniläiset pitävät vähintään yhtä paheksuttavina sijoittajia ja Saksan pikkukaupungeista muuttavia ihmisiä, jotka väen väkisin muovaavat esimerkiksi Prenzlauer Bergistä itselleen uutta pikkukaupunkia somine istutuksineen ja kymmeneltä illalla alkavine hiljaisuuksineen.

Köyhäilyyn ja muuta maata rujompiin työttömyyslukuihin tottuneella Berliinillä voi nyt olla edessään uusi uhka. Menestymisen uhka. Berliinissä kirjattiin viime vuonna ennätykselliset 27 miljoonaa hotelliyöpymisvuorokautta. Vedettävät matkalaukut ovat Berliinin uusi äänimaisema, kuvaili Süddeutsche Zeitung uutta Berliiniä. Berliinin museoita kiertävät toppatakkituristit tuovat Berliiniin todennäköisesti rutkasti enemmän rahaa kuin klubeilla notkuvat hipsterit. Lisäksi Berliinin talous kasvaa nopeammin kuin muiden osavaltioiden, ensimmäisen vuosineljänneksen aikana jopa kolme kertaa muita osavaltioita nopeammin. Turismin lisäksi kasvoivat erityisesti it- ja rakennusala.

Berliini voi olla astetta tylsempi kuin vanhoina underground-aikoina.

Mutta vaikka talous kasvaisi, klubi-huuma hiipuisi ja hipsterit katoaisivat, ei Berliini siihen kaadu. Tuskin edes horjahtaa. Berliini on kaupunki, joka on tottunut aloittamaan kaiken alusta. On kokemusta kahdesta maailmansodasta ja kylmän sodan ajan kaupungin kahtiajaosta, ja niistä on noustu.

Berliinin klubikulttuurista kirjan kirjoittanut Tobias Rapp siteerasi Rolling Stonelle edesmennyttä teatteriohjaajaa Christoph Schlingensiefiä (joka puolestaan mukaili Samuell Beckettiä) kuvaillessaan kaupungin mentaliteettia: “Epäonnistu, epäonnistu paremmin.”

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Jalkapallohuumaa saksalaisittain - 07.07.2014
• Äiti tulee nyt tänne! - 08.05.2014
• Tiedotustilaisuus Saksan malliin - 13.03.2014
• Stalinin kylpyhuone - 06.02.2014
• Stasin vankilassa - 12.12.2013
• Kollegiaalista vertaistukea Berliinissä - 08.11.2013